Äly hoi

Joonas Pörsti/UP

Väestön keskimääräinen älykkyysosamäärä nousi eri puolilla maailmaa lähes sadan vuoden ajan. Uusiseelantilaisen älykkyystutkijan James Flynnin mukaan nimetty Flynn-efekti näyttää nyt pysähtyneen tai kääntyneen laskevaksi.

Väestön keskimääräinen älykkyysosa­määrä nousi eri puolilla maailmaa lähes sadan vuoden ajan. Esimerkiksi Yhdysvalloissa älykkyysosamäärän ha­vaittiin nousevan 1930-luvulta alkaen noin kolme pistettä vuosikymmenessä, kun väestön keskiarvoksi on määritelty 100 pistettä. Älykkyystestejä on ajoittain jopa vaikeutettu, jotta keskimääräinen älykkyysosamäärä pysyisi vakiona.

Uusiseelantilaisen älykkyystutkijan James Flynnin mukaan nimetty Flynn-efekti näyttää nyt pysähtyneen tai kään­tyneen laskevaksi, kertoi maaliskuun Prospect-lehti. Flynn havaitsi tutkimuk­sessaan, että Britannian teinien älykkyys oli yllättäen laskenut kaksi pistettä vuo­sina 1980 – 2008.

Samanlaisia tuloksia on saatu eri tut­kimuksissa Norjan ja Tanskan asevelvol­lisilla teetetyissä testeissä. Tanskalaisten älykkyys kääntyi laskuun vuoden 1998 jälkeen ja norjalaisten 1990-luvun puo­livälin jälkeen.

Brittien älykkyys on laskenut erityi­sen selvästi siinä välkkyjen ryhmässä, joka on yleensä menestynyt testeissä par­haiten. Tämän ryhmän teinien älykkyys laski keskimäärin kuusi pistettä vuosina 1980 – 2008. Alle kymmenenvuotiaiden lasten älykkyys näytti sen sijaan edelleen nousevan.

Älykkyyden lisääntymistä on seli­tetty parantuneella koulutuksella, ter­veydellä, ruokavaliolla, tiedonvälityk­sellä ja muilla kulttuurisilla tekijöillä. Flynn puolestaan arveli, että vallitseva nuorisokulttuuri ja tietokonepelit tyh­mentävät nykyteinejä. Tanskassa tut­kijat epäilivät yhdeksi taantuvan kehityksen syyksi maan kouluopetuksen muutoksia.

Flynn-efekti näytti sen sijaan Kali­fornian yliopiston tutkimuksen mukaan olevan voimissaan Kenian maaseudulla vuosina 1984 – 1998. Koululaisten älyk­kyys kohosi tuona aikana yli 11 pistettä, selvästi nopeammin kuin länsimaissa aiemmin. Jos trendi on samanlainen muissa kehitysmaissa, teollisuusmaiden väestön keskimääräisessä älykkyydessä havaittu etumatka kapenee nopeasti.

EmeritusprofessoriTatu Vanhanen käynnisti kymmenen vuotta sitten vilk­kaan keskustelun paljon kritisoidulla tutkimuksellaan, jonka mukaan korkea keskimääräinen älykkyysosamäärä selit­täisi länsimaiden paremman taloudelli­sen menestyksen kehittyviin maihin näh­den. Selittäisikö taantuva älykkyytemme nyt myös taloutemme vajoamisen?

Sähköposti Facebook LinkedIn Twitter Lisää