Kirjatutka: Psykologia rauhaa rakentamassa

Herbert H. Blumberg, A. Paul Hare ja Anna Costin: Peace Psychology. A Comprehensive Introduction. Cambridge University Press 2006, 379 s.

Ulla Anttila

Blumbergin, Haren ja Costinin artikkelikokoelma Peace Psychology pyrkii vastaamaan kysymykseen: Miten psykologian tutkimustieto voi auttaa rauhan saavuttamisessa?

Rauhan psykologiasta tehtyjen tutkimusten määrä on kasvanut kuluneina vuosikymmeninä, ja erityisesti viime vuosina psykologit ovat tutkineet ahkerasti terrorismia. Monet olennaiset tulokset painottuvat sosiaalipsykologiaan, joskin niiden vertailua vaikeuttaa paikoitellen ristiriita laboratoriotutkimusten ja kenttätyön välillä. Useissa artikkeleissa joudutaankin tunnustamaan, että tulokset voivat olla hyvin riippuvaisia tiettyyn konfliktiin liittyvistä erityisistä olosuhteista, kuten kulttuurista.

Anna Costin käsittelee lapsisotilaskysymystä sekä lapsen kehityksen että sukupuolen kannalta. Sotilaiksi lapsia rekrytoidaan aina jonkinasteisen painostuksen alaisina. Mitä nuorempana lapsi on joutunut sotilaaksi, sitä vaikeampaa siviilielämän oppiminen hänelle myöhemmin on. Tytöt puolestaan jäävät usein marginaaliin, kun lapsisotilaiden sopeutusohjelmia suunnitellaan ja toteutetaan. Tämä osoittanee jonkinasteista sokeutta kansainväliseltä yhteisöltä ja avustusjärjestöiltä.

Laajasti kuitenkin tiedetään, että sotilaiksi joutuneet tytöt joutuvat usein seksuaalisen riiston kohteiksi ja että heidän paluunsa kotiyhteisöihin on näidenkin kokemusten vuoksi erityisen vaikeaa. Tyttösotilaiden integroimiseen pitäisi laatia erityisohjelmia, jotta he eivät päätyisi prostituoiduiksi.

Terrorismia käsitellään kirjassa sekä uhrien että terroristien kannalta. Costinin mukaan terroristeja ei tulisi automaattisesti pitää psyykkisesti sairaina henkilöinä, kuten länsimaissa helposti ajatellaan. Terrorismi on vaikeaselkoinen ilmiö, jolle ei ole vain yhtä selittäjää. Psykologista otetta tarvitaan, kun terroristeja yritetään saada irtautumaan ryhmistään. Ilmiön taustalla olevien psyykkisten prosessien tunnistaminen on tärkeää terrorismin ennaltaehkäisyssä, ja aiheeseen liittyvää tutkimusta tarvitaan lisää.

Sosiaalipsykologinen tietämys ihmisten asenteista sekä sisä- ja ulkoryhmien välisistä suhteista ja stereotypioista voi auttaa ymmärtämään sodan pitkäaikaisia vaikutuksia sekä väestössä että päättäjissä. Toimintatutkimuksista, joissa konfliktin osapuolia on saatettu epävirallisesti yhteen, on saatu hyviä tuloksia, joita voisi soveltaa samankaltaisissa tilanteissa.

Psykologia voikin tarjota uusia näkökulmia kansainvälisten suhteiden tutkimukseen. Sodista ja rauhanprosesseista tarvitaan tarkempaa psykologista tietoa, jotta konfliktien uhreiksi joutuneita voitaisiin auttaa paremmin ja jotta rauhaa rakennettaisiin kestävälle pohjalle. Olennaista on aiempaa monitieteisempien tutkimusten tekeminen. Pintapuolinen psykologinen tietämys tai rauhanprosessien ”psykologisointi” ei riitä ratkaisuksi tiedontarpeeseen.

Peace Psychology on hyödyllistä luettavaa sekä rauhanpsykologian perusteoksena että konflikteihin liittyvien psykologisten tutkimustulosten kartoituksena. Siitä on myös hyötyä pohdittaessa konkreettisia ratkaisuja rauhanprosesseihin.

Sähköposti Facebook LinkedIn Twitter Lisää