Aikakauslehti politiikasta, taloudesta ja kansainvälisistä ilmiöistä
 

Silta yli kapean rajan

Botswana–Sambia

Juha Mäkinen/UP

Botswanan ja Sambian välinen lauttamatka Sambesijoen yli on sikäli poikkeuksellinen, että jos lautta harhautuisi satakin metriä ylä- tai alajuoksun suuntaan, jouduttaisiin jo Namibian tai Zimbabwen alueelle. Botswana ja Sambia hipaisevat toisiaan vajaan parinsadan metrin matkalla. Kyseessä on yksi maailman lyhimmistä valtiorajoista.

Botswanan ja Sambian välinen lauttamatka Sambesijoen yli on sikäli poikkeuksellinen, että jos lautta harhau­tuisi satakin metriä ylä-tai alajuoksun suuntaan, jouduttaisiin jo Namibian tai Zimbabwen alueelle.

Sambesi-ja Chobejoen yhtymäkoh­dassa muodostuu melkein neljän valtion yhteinen rajapyykki, mutta pieni kaista­le Botswanaa tunkeutuu Namibian ja Zimbabwen väliin. Niinpä Botswana ja Sambia hipaisevat toisiaan vajaan parinsadan metrin matkalla. Kyseessä on yksi maailman lyhimmistä valtiorajoista.

Vaan ei niin pientä rajaa, etteikö siitäsaisi kiistoja aikaiseksi. Takavuosina Etelä-Afrikan ja Rhodesian eli nykyisen Zimbabwen alueen apartheid-hallitukset väittivät, ettei Botswanalla ja Sambial­la olisikaan yhteistä rajaa ja että koko lauttayhteys olisi näin ollen laiton.

Lautan korvaamista sillalla on suun­niteltu jo pitkään. Lautan kuljetuskyky on vähäinen, ja rekat joutuvat jonot­tamaan jopa päiväkausia päästäkseen joen yli. Vuonna 2003 liian raskaassa kobolttilastissa ollut rekka kaatoi koko lautan. Onnettomuudessa kuoli ainakin 18 ihmistä.

Eteläisen Afrikan kehitysyhteisö SADC pitää Botswanan ja Sambian vä­listä yhteyttä yhtenä eteläisen Afrikan tärkeimmistä kuljetusreiteistä. Viime vuoden lopulla Afrikan kehityspankki hyväksyi projektisuunnitelman, ja sillanrakentaminen on tarkoitus aloittaa joulukuussa 2012, jos rahoitus varmistuu.

 
Ulkopolitiikka 3/2012

Voimanainen Venäjän valtaa vastaan

Teksti ja kuvat Veera Laine

Rahakas tieprojekti jyrää Himkin metsässä

Veera Laine

Johtaja kadotti suunnan

Joonas Pörsti/UP

Mustan ja mormonin kamppailu

Joonas Pörsti/UP

Yhdysvallat vuonna 1832

Joonas Pörsti/UP

Poliittisen johtajuuden muodoista

Henri Vogt

Ukrainan valinnan hetki

Olga Shumylo-Tapiola

Planeetta kuuluu lapsillemme

Anna-Kaisa Hiltunen/UP, kuva Tuomas Kortteinen/UP

Hauras valtio ei hyödy interventiosta

Olli Ruohomäki

EU:ta voi auttaa vain demokratia

Yrjö Lautela

Uuden ajan johtajuus

Teija Tiilikainen

Arjen oikeuksien puolustaja

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Vaarallinen avioliitto

Joonas Pörsti/UP

15-vuotiaana valtaan

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Silta yli kapean rajan

Juha Mäkinen/UP

Kompassi Kiinan johtajapeliin

Mikael Mattlin

Saksan ja Ranskan eripura on EU:lle hyväksi

Jonas Cullberg

Maailma kuulee heistä vielä

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Skotlanti haaveilee itsenäisyydestä

Tim Judah

Aarteesta kiroukseksi

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Turkki vangitsee toimittajiaan

Saana-Maria Jokinen

Kuka tuo rauhan Syyriaan?

Marko Lehti

Politiikan paradokseja

Igor Torbakov

Väkivallatonta mainetta kannattaa suojella

Häly Laasme

Kulttuuri ohjaa kasvua

Lauri Tähtinen

Viattomuuden loppu

Niina Oisalo

Yksinäisten susien ulvontaa

Teemu Sinkkonen

Määränpäänä kaupunki

Janne Hopsu

Kekkosen ilosanomasta avoimeen Eurooppaan

Jarmo Virmavirta

Syyrian aseetonta vastarintaa rahoitetaan Saksasta

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Virallinen totuus johtajavalinnoista

Mikael Mattlin

Yhdysvallat katsoo Aasiaan ja Tyynellemerelle

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Verkosta ääni vaiennetuille

Anna-Kaisa Hiltunen/UP, kuvat Lens Politica