Maailma kuulee heistä vielä

Johtajuus maailmanpolitiikassa

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Kehittyvän maailman johtajistossa on monia, jotka eivät yllä päivittäisiin uutisiimme mutta jotka vaikuttavat maailmanpolitiikkaan otsikoiden takana. Ulkopolitiikka esittelee heistä kuusi. Lue lisää UP-lehdestä 3/2012.

Jamaika: Portia Simpson-Miller

Jamaikan pääministeri Simpson-Miller on tullut tunnetuksi etenkin kiivaana seksuaalivähemmistöjen oikeuksien puolustajana. Ennen viime joulukuussa voittamiaan vaaleja hän lupasi kumota homoseksuaalisuuden kriminalisoivan lain, mikä aiheutti kohua homofobiasta tunnetulla Jamaikalla.

Toinen Simpson-Millerin viimeaikai­nen kohuehdotus oli Jamaikan muutta­minen tasavallaksi. Pääministerin mu­kaan Jamaikan olisi jo aika seistä omilla jaloillaan ja valita valtionpäämieheksi presidentti Britannian kuningattaren sijaan.

Pääministeriyden ohella Simpson-Miller toimii puolustus-, kehitys-, infor­maatio-ja urheiluministereinä. Edellisen kerran Simpson-Miller toimi pääministe­rinä vuosina 2006–2007, maansa ensim­mäisenä naisena.

Tunisia: Moncef Marzouki

Tunisian perustuslakia säätävä kokous valitsi vasemmistolaisen Marzoukin Tu­nisian väliaikaiseksi presidentiksi viime vuoden lopussa, lähes vuosi sen jälkeen, kun diktaattori Zine al-Abidine Ben Ali oli syrjäytetty. Marzouki on ammatiltaan lääkäri, mutta on työskennellyt eri ih­misoikeusjärjestöissä läpi uransa. Hän haastoi Ben Alin presidentinvaaleissa vuonna 1994, sai vankilatuomion ja muutti maanpakoon Ranskaan.

Presidenttinä, Tunisian hallinnon kakkosmiehenä pääministerin jälkeen, Marzoukilla on ensi huhtikuuhun saak­ka aikaa edistää maansa demokraattisia uudistuksia. Silloin väliaikaishallituksen mandaatista äänestetään uudelleen. Hal­litus ja presidentti ovat luvanneet luoda maahan satojatuhansia uusia työpaik­koja, nostaa talouden kasvuun ja säätää kestävän perustuslain. Marzoukilla on ollut sovittelijan rooli: hän on muun muassa puolustanut islamistien oikeut­ta istua demokraattisesti valitussa hal­lituksessa.

Botswana: Seretse Ian Khama

Botswanaa pidetään yhtenä Saharan ete­läpuolisen Afrikan menestystarinoista: talous on kasvanut timanttien ansiosta, ja vuonna 2008 virkaansa noussut pre­sidentti on saanut kiitosta muun muassa julkisten palvelujen saatavuuden, hallin­non demokraattisuuden sekä infrastruk­tuurin parantamisesta. Kenialainen The East African -sanomalehti rankkasi Ian Khaman yhdeksi Afrikan parhaista hal­litsijoista vuoden 2011 presidenttilistauksessaan. Ian Khama on Botswanan ensimmäisen presidentin Seretse Khaman poika.

Kotimaassaan Ian Khamaa pidetään strategisesti taitavana poliitikkona. Vii­me aikoina hän on onnistunut kuromaan umpeen puolueensa BDP:n (Botswana Democratic Party) sisäisiä jakolinjoja ja suostuttelemaan puolueeseen jopa oppo­sitiopuolueiden jäseniä.

Intia: Manmohan Singh

Teknokraattina pidetty Singh nousi In­tian pääministeriksi yllättäjän paikalta vuonna 2004. Singhin suosion taustalla lienee maine taitavana taloustieteilijänä ja nöyränä poliitikkona, joka ei ole räh­jääntynyt korruptioskandaaleissa. Ennen pääministeriyttään Singh työskenteli muun muassa Intian talousministerinä ja keskuspankin pääjohtajana.

Talousministerinä Singh oli yksi Intian talouden liberalisoinnin tärkeimmis­tä puuhamiehistä. Siksi myös Intian vii­me vuosien talousihme lasketaan osaksi hänen ansioitaan. Singhin nöyryyden merkkinä pidetään hänen autovalinto­jaan: hän on ajanut esimerkiksi Suzukin Maruti 800:aa, yhtä Intian-markkinoiden vaatimattomimmista henkilöautoista.

Kesällä Singh joutui arvostelun koh­teeksi puoli Intiaa pimentäneen sähkö­katkon vuoksi. Singhin arvostelukyky kyseenalaistettiin, koska hän siirsi säh­köstä vastanneen energiaministerin si­säministeriksi, entistä vastuullisempiin tehtäviin.

Argentiina: Christina Fernández de Kirchner

Fernández de Kirchner on maansa ensim­mäinen vaaleilla valittu naispresidentti. Hän seurasi virassa miestään Néstor Kir­chneriä vuonna 2007. Pariskunta keräsi suosiota jo herra Kirchnerin presidentti­kaudella talous-ja sosiaalipolitiikallaan, joka vähensi työttömyyttä ja köyhyyttä.

Sittemmin argentiinalaisten riesaksi on noussut inflaatio, joka nelistää jopa 25 prosentissa. Monet ovat vaihtaneet pesoja dollareiksi pimeillä markkinoilla, sillä hallitus on rajoittanut yksityisten oi­keutta valuutanvaihtoon. Keskuspankki puolestaan painaa uusia seteleitä kilpaa aikaa vastaan. Fernández de Kirchner esitteli kesällä uuden sadan peson sete­lin, jossa komeilee hänen esikuvansa Eva Perónin kuva.

Viime aikoina Fernández de Kirchner on saanut ulkomailta niskaansa arvoste­luryöpyn liian vasemmistolaisena pide­tystä kauppapolitiikastaan. Presidentti kansallisti äskettäin maan suurimman yrityksen, öljy-ja kaasuyhtiö YPF:n, jot­ta argentiinalaiset hyötyisivät maansa luonnonvaroista.

Mauritius: Navinchandra Ramgoolam

Ramgoolam toimii Intian valtameren saarivaltion pääministerinä toistamiseen. Mauritius on Ramgoolamin aikana kun­nostautunut Transparency International -järjestön mukaan Afrikan vähiten kor­ruptoituneena maana. Maa on saanut kiitosta myös Afrikan suotuisimmasta liiketoimintaympäristöstä.

Kuluvana vuonna Ramgoolam on ollut parrasvaloissa neuvotellessaan Bri­tannian ja Yhdysvaltain kanssa Chagosin saariryhmästä. Saaret erotettiin Mauriti­uksesta juuri ennen maan itsenäistymistä vuonna 1968, ja ne jäivät brittien hal­lintaan. Vuonna 1970 Britannia tyhjensi saaret alkuperäisistä asukkaista ja antoi Yhdysvaltain rakentaa alueelle tukikoh­dan. Jos Mauritius saa neuvotteluissa tahtonsa läpi, saaret palaavat osaksi Mauritiusta, ja Brittiläinen Intian valta­meren alue lakkaa olemasta.

Sähköposti Facebook LinkedIn Twitter Lisää