Aikakauslehti politiikasta, taloudesta ja kansainvälisistä ilmiöistä
 

Maailma kuulee heistä vielä

Johtajuus maailmanpolitiikassa

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Kehittyvän maailman johtajistossa on monia, jotka eivät yllä päivittäisiin uutisiimme mutta jotka vaikuttavat maailmanpolitiikkaan otsikoiden takana. Ulkopolitiikka esittelee heistä kuusi. Lue lisää UP-lehdestä 3/2012.

Jamaika: Portia Simpson-Miller

Jamaikan pääministeri Simpson-Miller on tullut tunnetuksi etenkin kiivaana seksuaalivähemmistöjen oikeuksien puolustajana. Ennen viime joulukuussa voittamiaan vaaleja hän lupasi kumota homoseksuaalisuuden kriminalisoivan lain, mikä aiheutti kohua homofobiasta tunnetulla Jamaikalla.

Toinen Simpson-Millerin viimeaikai­nen kohuehdotus oli Jamaikan muutta­minen tasavallaksi. Pääministerin mu­kaan Jamaikan olisi jo aika seistä omilla jaloillaan ja valita valtionpäämieheksi presidentti Britannian kuningattaren sijaan.

Pääministeriyden ohella Simpson-Miller toimii puolustus-, kehitys-, infor­maatio-ja urheiluministereinä. Edellisen kerran Simpson-Miller toimi pääministe­rinä vuosina 2006–2007, maansa ensim­mäisenä naisena.

Tunisia: Moncef Marzouki

Tunisian perustuslakia säätävä kokous valitsi vasemmistolaisen Marzoukin Tu­nisian väliaikaiseksi presidentiksi viime vuoden lopussa, lähes vuosi sen jälkeen, kun diktaattori Zine al-Abidine Ben Ali oli syrjäytetty. Marzouki on ammatiltaan lääkäri, mutta on työskennellyt eri ih­misoikeusjärjestöissä läpi uransa. Hän haastoi Ben Alin presidentinvaaleissa vuonna 1994, sai vankilatuomion ja muutti maanpakoon Ranskaan.

Presidenttinä, Tunisian hallinnon kakkosmiehenä pääministerin jälkeen, Marzoukilla on ensi huhtikuuhun saak­ka aikaa edistää maansa demokraattisia uudistuksia. Silloin väliaikaishallituksen mandaatista äänestetään uudelleen. Hal­litus ja presidentti ovat luvanneet luoda maahan satojatuhansia uusia työpaik­koja, nostaa talouden kasvuun ja säätää kestävän perustuslain. Marzoukilla on ollut sovittelijan rooli: hän on muun muassa puolustanut islamistien oikeut­ta istua demokraattisesti valitussa hal­lituksessa.

Botswana: Seretse Ian Khama

Botswanaa pidetään yhtenä Saharan ete­läpuolisen Afrikan menestystarinoista: talous on kasvanut timanttien ansiosta, ja vuonna 2008 virkaansa noussut pre­sidentti on saanut kiitosta muun muassa julkisten palvelujen saatavuuden, hallin­non demokraattisuuden sekä infrastruk­tuurin parantamisesta. Kenialainen The East African -sanomalehti rankkasi Ian Khaman yhdeksi Afrikan parhaista hal­litsijoista vuoden 2011 presidenttilistauksessaan. Ian Khama on Botswanan ensimmäisen presidentin Seretse Khaman poika.

Kotimaassaan Ian Khamaa pidetään strategisesti taitavana poliitikkona. Vii­me aikoina hän on onnistunut kuromaan umpeen puolueensa BDP:n (Botswana Democratic Party) sisäisiä jakolinjoja ja suostuttelemaan puolueeseen jopa oppo­sitiopuolueiden jäseniä.

Intia: Manmohan Singh

Teknokraattina pidetty Singh nousi In­tian pääministeriksi yllättäjän paikalta vuonna 2004. Singhin suosion taustalla lienee maine taitavana taloustieteilijänä ja nöyränä poliitikkona, joka ei ole räh­jääntynyt korruptioskandaaleissa. Ennen pääministeriyttään Singh työskenteli muun muassa Intian talousministerinä ja keskuspankin pääjohtajana.

Talousministerinä Singh oli yksi Intian talouden liberalisoinnin tärkeimmis­tä puuhamiehistä. Siksi myös Intian vii­me vuosien talousihme lasketaan osaksi hänen ansioitaan. Singhin nöyryyden merkkinä pidetään hänen autovalinto­jaan: hän on ajanut esimerkiksi Suzukin Maruti 800:aa, yhtä Intian-markkinoiden vaatimattomimmista henkilöautoista.

Kesällä Singh joutui arvostelun koh­teeksi puoli Intiaa pimentäneen sähkö­katkon vuoksi. Singhin arvostelukyky kyseenalaistettiin, koska hän siirsi säh­köstä vastanneen energiaministerin si­säministeriksi, entistä vastuullisempiin tehtäviin.

Argentiina: Christina Fernández de Kirchner

Fernández de Kirchner on maansa ensim­mäinen vaaleilla valittu naispresidentti. Hän seurasi virassa miestään Néstor Kir­chneriä vuonna 2007. Pariskunta keräsi suosiota jo herra Kirchnerin presidentti­kaudella talous-ja sosiaalipolitiikallaan, joka vähensi työttömyyttä ja köyhyyttä.

Sittemmin argentiinalaisten riesaksi on noussut inflaatio, joka nelistää jopa 25 prosentissa. Monet ovat vaihtaneet pesoja dollareiksi pimeillä markkinoilla, sillä hallitus on rajoittanut yksityisten oi­keutta valuutanvaihtoon. Keskuspankki puolestaan painaa uusia seteleitä kilpaa aikaa vastaan. Fernández de Kirchner esitteli kesällä uuden sadan peson sete­lin, jossa komeilee hänen esikuvansa Eva Perónin kuva.

Viime aikoina Fernández de Kirchner on saanut ulkomailta niskaansa arvoste­luryöpyn liian vasemmistolaisena pide­tystä kauppapolitiikastaan. Presidentti kansallisti äskettäin maan suurimman yrityksen, öljy-ja kaasuyhtiö YPF:n, jot­ta argentiinalaiset hyötyisivät maansa luonnonvaroista.

Mauritius: Navinchandra Ramgoolam

Ramgoolam toimii Intian valtameren saarivaltion pääministerinä toistamiseen. Mauritius on Ramgoolamin aikana kun­nostautunut Transparency International -järjestön mukaan Afrikan vähiten kor­ruptoituneena maana. Maa on saanut kiitosta myös Afrikan suotuisimmasta liiketoimintaympäristöstä.

Kuluvana vuonna Ramgoolam on ollut parrasvaloissa neuvotellessaan Bri­tannian ja Yhdysvaltain kanssa Chagosin saariryhmästä. Saaret erotettiin Mauriti­uksesta juuri ennen maan itsenäistymistä vuonna 1968, ja ne jäivät brittien hal­lintaan. Vuonna 1970 Britannia tyhjensi saaret alkuperäisistä asukkaista ja antoi Yhdysvaltain rakentaa alueelle tukikoh­dan. Jos Mauritius saa neuvotteluissa tahtonsa läpi, saaret palaavat osaksi Mauritiusta, ja Brittiläinen Intian valta­meren alue lakkaa olemasta.

 
Ulkopolitiikka 3/2012

Voimanainen Venäjän valtaa vastaan

Teksti ja kuvat Veera Laine

Rahakas tieprojekti jyrää Himkin metsässä

Veera Laine

Johtaja kadotti suunnan

Joonas Pörsti/UP

Mustan ja mormonin kamppailu

Joonas Pörsti/UP

Yhdysvallat vuonna 1832

Joonas Pörsti/UP

Poliittisen johtajuuden muodoista

Henri Vogt

Ukrainan valinnan hetki

Olga Shumylo-Tapiola

Planeetta kuuluu lapsillemme

Anna-Kaisa Hiltunen/UP, kuva Tuomas Kortteinen/UP

Hauras valtio ei hyödy interventiosta

Olli Ruohomäki

EU:ta voi auttaa vain demokratia

Yrjö Lautela

Uuden ajan johtajuus

Teija Tiilikainen

Arjen oikeuksien puolustaja

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Vaarallinen avioliitto

Joonas Pörsti/UP

15-vuotiaana valtaan

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Silta yli kapean rajan

Juha Mäkinen/UP

Kompassi Kiinan johtajapeliin

Mikael Mattlin

Saksan ja Ranskan eripura on EU:lle hyväksi

Jonas Cullberg

Maailma kuulee heistä vielä

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Skotlanti haaveilee itsenäisyydestä

Tim Judah

Aarteesta kiroukseksi

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Turkki vangitsee toimittajiaan

Saana-Maria Jokinen

Kuka tuo rauhan Syyriaan?

Marko Lehti

Politiikan paradokseja

Igor Torbakov

Väkivallatonta mainetta kannattaa suojella

Häly Laasme

Kulttuuri ohjaa kasvua

Lauri Tähtinen

Viattomuuden loppu

Niina Oisalo

Yksinäisten susien ulvontaa

Teemu Sinkkonen

Määränpäänä kaupunki

Janne Hopsu

Kekkosen ilosanomasta avoimeen Eurooppaan

Jarmo Virmavirta

Syyrian aseetonta vastarintaa rahoitetaan Saksasta

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Virallinen totuus johtajavalinnoista

Mikael Mattlin

Yhdysvallat katsoo Aasiaan ja Tyynellemerelle

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Verkosta ääni vaiennetuille

Anna-Kaisa Hiltunen/UP, kuvat Lens Politica