Aikakauslehti politiikasta, taloudesta ja kansainvälisistä ilmiöistä

Yhdysvallat katsoo Aasiaan ja Tyynellemerelle

Yhdysvaltain ulkopolitiikka jatkunee Barack Obaman toisella presidenttikaudella melko muuttumattomana, arvioivat asiantuntijat Yhdysvaltain presidentinvaalien tulosta. Sisäpolitiikkaa painavat maan kahtiajako ja velka.

Maailman ainoa sotilaallinen suurvalta Yhdysvallat keskittyy ulkopolitiikassaan yhä tiiviimmin Aasian ja Tyynenmeren alueelle. Yhdysvallat suuntaa sinne jopa 60 prosenttia sotilaallisista resursseistaan, sanoo Ulkopoliittisen instituutin tutkimusjohtaja Mika Aaltola.

Euroopan merkitys Yhdysvaltain ulkopolitiikassa vastaavasti vähenee. Yhdysvallat odottaa, että Eurooppa alkaa huolehtia turvallisuudesta lähialueillaan.

”Toisellakin kaudellaan Barack Obama ikään kuin ui liimassa, sillä presidentti joutuu ottamaan linjanvedoissaan huomioon sekä kongressin, senaatin että korkeimman oikeuden näkemykset. Siksi ulkopolitiikka tuskin muuttuu”, Aaltola sanoo.

Asiantuntijoiden mukaan Yhdysvallat on oppinut sodistaan Irakissa ja Afganistanissa ja välttänee tulevaisuudessa uusia suuria maaoperaatioita. Syyrian tilanne säilyy vaikeana, eikä Yhdysvalloilla ole siihen ratkaisua. Iranin kanssa koetetaan päästä sopuun neuvotellen.

Lähi-itään Obama yrittänee saada aikaan rauhaa, aivan kuten kaikki Yhdysvaltain presidentit kolmen viime vuosikymmenen aikana. Obaman onnistumisen mahdollisuudet ovat aiempaa paremmat, sillä etenkin palestiinalaiset ovat ilmaisseet valmiutensa uusiin myönnytyksiin, arvioi Ulkopoliittisen instituutin tutkija Charly Salonius-Pasternak.

Salonius-Pasternak muistuttaa, että Yhdysvallat käy sotaa usealla rintamalla, vaikka suuret maaoperaatiot vähenevätkin: Yhdysvallat iskee jatkuvasti ilmasta maahan Jemenissä, ja Mali ääri-islamilaisine kapinallisineen saattaa olla seuraava kohde. Lisäksi Yhdysvallat on jatkuvassa valmiudessa kyberavaruudessa.

Yhdysvaltain suhteet Venäjään säilyvät tiiviinä, sillä Yhdysvaltain sotilaskuljetukset Afganistaniin ovat Venäjästä riippuvaisia. Yhdysvaltain sotilaat pysyvät Afganistanissa mitä todennäköisimmin myös vuoden 2014 jälkeen, Salonius-Pasternak toteaa.

Yhdysvaltain sisäpolitiikkaan vaikuttaa etenkin ensi vuoden alussa iskevä fiskaalinen kuilu, fiscal cliff. Sillä viitataan automaattisiin veronkorotuksiin ja julkisten menojen leikkauksiin, jotka astuvat voimaan, jos budjettiraameista ei päästä sopimukseen. Kiristykset tuntuisivat tavallisten yhdysvaltalaisten arjessa.

Yhdysvaltain valtionvelka sinänsä ei aiheuta suuria ongelmia ainakaan niin kauan kuin Yhdysvaltoihin luotetaan ja maa saa lainaa suhteellisen alhaisella korolla, asiantuntijat toteavat. Yhdysvaltain suurimmat ulkopuoliset rahoittajat ovat Japani ja Kiina.

Yhdysvaltain syvä sisäinen kahtiajako kuitenkin säilyy myös Obaman toisella kaudella. Vaikka republikaanit asiantuntijoiden mukaan joutunevat suuntaamaan kurssiaan uudelleen ja ottamaan etäisyyttä äärimmäiseen konservatismiin, toimivaan yhteistyöhön on vielä matkaa.