Verkosta ääni vaiennetuille

Anna-Kaisa Hiltunen/UP, kuvat Lens Politica

Kansalaisten ja valtion välinen ero nousee yhdeksi tämänvuotisen Lens Politica -elokuvafestivaalin teemaksi. Katsojat pääsevät muun muassa seuraamaan kiinalaisia bloggareita ja pohtimaan Syyrian kansannousun syitä ja seurauksia.

”En tiedä, mitä journalismi on. Raportoin vain siitä, mitä näen”, sanoo 26-vuotias kiinalainen kansalaisjournalisti Zhou Shuguang.

Zhou, verkkonimeltään Zola, tulee katsojille tutuksi Stephen Maingin elokuvassa High Tech, Low Life, joka avaa tämänvuotisen Lens Politica -elokuvafestivaalin keskiviikkona 28.11. Elokuvassa Zola matkustaa kotoaan Hunanin maakunnan maaseudulta pääkaupunkiin Pekingiin haastattelemaan esimerkiksi Tiananmenin aukion liepeillä majailevia kodittomia, joita viranomaiset ovat häätämässä olympialaisten tieltä.

Zolan lisäksi elokuvassa seurataan 57-vuotiasta kiinalaista bloggaria, joka julkaisee verkossa Tiger Temple -nimimerkin suojissa. Eri-ikäisten miesten näkökulmaero on kiinnostava: Siinä missä Zola suunnittelee itselleen internet-toimittamisesta kansainvälistä uraa eikä näe itsellään tulevaisuutta Kiinan maaseudulla, Tiger on tavallisten kiinalaisten seassa juurillaan.

Tiger kertoo joutuneensa 13-vuotiaana kodittomaksi ja tottuneensa kulkemaan ympäri maata, kun hänen perhettään vainottiin Maon kulttuurivallankumouksen aikana. Nyt hän asuu Pekingissä mutta pyöräilee kameroineen pitkin poikin Kiinaa haastattelemassa tavallista kansaa. Hän kuvaa esimerkiksi Kiinan maanviljelijöiden kohtaloita hallituksen maakauppojen armoilla.

Myös Zolan ja hänen vanhempiensa välille rakentuu paljonpuhuva ero, kun aiheeksi nousee Zolan työ ja tulevaisuus. Vanhemmat patistavat poikaansa pysymään vihannesmyyjänä Hunanissa eivätkä arvosta tämän yrityksiä kertoa kiinalaisille, mitä kotimaassa tapahtuu.

Pojan pitäisi kuulemma ottaa mallia naapurin nuorista, joilla on jo autot hankittuina ja tulevaisuus suunniteltuna. Vaimokin pitäisi löytää ja perhe perustaa, mutta ennen kaikkea pitäisi toimia niin, että voi luottaa maansa tukeen, vanhemmat painottavat.

Nuori ja varttunut kansalaisjournalisti kohtaavat elokuvassa bloggaajien tapaamisessa. Heidän keskustelussaan sukupolvien välinen näkökulmaero tiivistyy käsitykseen yksilön ja yhteisön edusta. Zola painottaa, kuinka yksilön on tärkeintä pitää kiinni oman näkemyksen ja virallisen totuuden välisestä erosta.

Huutoja heinikosta

Valtion ja kansalaisten vastakkainasettelusta on kyse myös Iara Leen elokuvassa The Suffering Grasses. Se kertoo Syyrian aseettoman vastarinnan muuttumisesta aseelliseksi ja kansan maastaan kantamasta huolesta ja surusta.

Dokumentti esittelee tavallisia syyrialaisia, jotka kertovat suhtautumisestaan kansannousuun. Viesti on selvä: syyrialaiset haluavat vapautta ja ihmisarvoa, ja maailman pitäisi auttaa syyrialaisia vapauttamaan itsensä sortohallinnosta. Elokuvan sanoma tiivistyy sanontaan, jonka mukaan norsujen lähtiessä taisteluun suurin kärsijä on niiden alle jäävä heinikko.

Elokuvan mukaan syyrialaisten alun perin rauhanomainen vastarinta on muuttunut aseelliseksi, koska hallitus on kiduttanut, ampunut ja tappanut mieltään osoittaneita kansalaisia. Moni haastateltu tukee Vapaan Syyrian Armeijaa FSA:ta ja on valmis myymään vaikka talonsa ja kultakorunsa ostaakseen liikkeelle aseita.

Elokuvan lopussa seurataan myös Turkin puolella toimivia aktivisteja, jotka salakuljettavat ”aseita” rajan yli Syyriaan. Aseilla he tarkoittavat kameroita ja kännyköitä, joilla tallentaa Syyrian tapahtumia ja lähettää suoraa videokuvaa verkkoon.

Jotta maailma kuulisi, ja ennen kaikkea toimisi.

Yhteiskunnallisen elokuvan ja taiteen festivaali Lens Politica Helsingissä 28.11.–2.12.2012. Tutustu elokuviin.

Sähköposti Facebook LinkedIn Twitter Lisää