Aikakauslehti politiikasta, taloudesta ja kansainvälisistä ilmiöistä
 

Rahan lonkerot

Teija Tiilikainen/UP

Raha ja sen hallinta ovat viime vuosina nousseet kansainvälisen politiikan ytimeen. Ensin puhuttiin kansainvälisten rahoitusjärjestelmien haavoittuvuudesta ja niiden valvonnan heikkouksista. Sitten tarkasteluun nousivat rahoituslaitosten ja julkisten talouksien väliset riippuvuussuhteet ja erityisesti viimeksi mainittujen suojaaminen rahoitusmarkkinoiden epävakauksilta.

Raha ja sen hallinta ovat viime vuosina nousseet kansainvälisen politiikan ytimeen. Ensin puhuttiin kansainvälisten rahoitusjärjestelmien haavoittu­vuudesta ja niiden valvonnan heikkouksista. Sitten tarkasteluun nousivat rahoituslaitosten ja julkisten talouksien väliset riippuvuussuhteet ja erityisesti viimeksi mainittujen suo­jaaminen rahoitusmarkkinoiden epävakauksilta.

Euroopassa näiden riippuvuuksien kärjistyminen pahensi useiden valtioiden velkaongelmaa ja teki rahan saannista poliit­tisen kysymyksen. EU:ssa ongelmaa on yritetty hallita yhteisen politiikan turvin. Unionissa rahasta riittää puhetta vielä pit­kään. Jos yhteisvaluutta on viime kädessä poliittinen projekti, minkä hinnan jäsenvaltiot ovat siitä valmiit maksamaan? Kuin­ka pitkälle ollaan toisaalta valmiita menemään jäsenmaiden julkisten talouksien tai talouksien laajempien rakenteiden yh­denmukaistamisessa, jotta nykyisen kaltaiset karikot vältetään ja talouskehityksestä tulee tulevaisuudessa tasaisempaa koko unionin alueella?

Euroopan maiden ohella rahasta on tullut riitaa myös Yh­dysvaltain ja Kiinan kesken. Kiina pönkittää omaa talouttaan pitämällä keinotekoisesti valuuttansa juanin arvoa alhaalla. Yhdysvallat velkaantuu Kiinalle yhä enemmän, mikä muuttaa näiden kahden maailman suurimman talouden keskinäisriip­puvuutta. Jännite on antanut aihetta jopa puheisiin valuutta­sodasta.

Raha on kansainvälisessä politiikassa vain väline, mutta sen hallitsijoista on tullut merkittäviä vallankäyttäjiä. Pankit ja rahoituslaitokset ovat olleet tässä asemassa jo pitkään. Niiden rinnalle ovat nyt astuneet kansainväliset luottoluokituslaitok­set, jotka määrittävät lainanottajien uskottavuutta. Siten esi­merkiksi amerikkalaiset Moody’s ja Standard & Poor’s vaikut­tavat lainarahan hintaan ja suoraan valtioiden riippuvuuksiin.

Euroopassa tähän uusien vallanpitäjien joukkoon on nous­sut myös Euroopan keskuspankki. Se on ottanut ratkaisijan paikan unionin toimielinten joukossa lupauksillaan tukea krii­simaiden lainansaantia jälkimarkkinoilla. Riippumattoman keskuspankin on selvästi helpompi toimia tällä pelikentällä kuin euroalueen hallitustenvälisten toimielinten, jotka joutuvat hyväksyttämään ikävät tukipäätökset jäsenmaiden parlamen­teilla. Pitkällä aikavälillä joudutaan kuitenkin pohtimaan myös ekp:n toimien demokraattista oikeutusta.

Tässä UP-lehdessä seurataan ja analysoidaan rahan lonke­roita kansainvälisessä politiikassa. Lehti esittelee rahan histo­riaa sekä käytössä olevia vaihtoehtoisia valuuttajärjestelmiä ja pohtii, miksi myrskyäviä rahamarkkinoita ei saada kuriin. Tänä vuonna Suomi on astunut yhteisvaluutta euron toiselle vuosi­kymmenelle. Itseoikeutettuna haastateltavana tästä aiheesta on Euroopan keskuspankin johtokunnan ensimmäinen suomalais­jäsen, Suomen Pankin entinen pääjohtaja Sirkka Hämäläinen.

Rahan ohella lehti käsittelee myös toista kansainvälisen politiikan uutta painopistettä, kyberturvallisuutta. Tietojärjes­telmien avaama kybermaailma on lukuisten uusien mahdolli­suuksien lisäksi tarjonnut myös tilaa rikolliselle toiminnalle ja uudenlaisille konflikteille. Valtioilla on jo kiire suojata haavoit­tuvuuksiaan kybermaailmassa, ennen kuin joku ehtii lamauttaa yhteiskuntia laajamittaisesti. Siksi Suomikin on paraikaa laati­massa omaa kyberstrategiaansa.

UP-lehti toteuttaa tämän numeron yhteydessä lukijatutki­muksen, johon kutsumme kaikki tilaajamme osallistumaan. Postitamme lehden mukana kirjeen, jonka internetlinkkiä seu­raamalla pääset antamaan palautetta toimitukselle ja kehit­tämään lehdestä entistä parempaa. UP-lehteä voi lukea ensi vuoden alusta kokonaan myös sähköisenä näköisversiona: numerosta1/2013 alkaen sähköisen version jatkuva käyttöoikeus sisältyy lehden tilaushintaan.

UP-lehti toivottaa lukijoilleen oikein hyvää joulun aikaa!

 
Ulkopolitiikka 4/2012

Pitkä tie kullasta paperirahaan

Juha Tarkka, kuvitus Antti Valta

Luvassa myrskyisää

Joonas Pörsti/UP

Ylös velkakriisistä

Joonas Pörsti/UP

Kyberasekilpa kiihtyy

Anna-Kaisa Hiltunen/UP, kuvitus Antti Valta

Suomi turvaa kriittistä infrastruktuuria

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Putinin lojaali liittolainen

Katri Pynnöniemi, kuva A. Savin/Wikimedia Commons

Rokkia ja räjähdyksiä

Juha Mäkinen/UP

Euro saa jumalattaren kasvot

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Seikkailuja virtuaalisessa villissä lännessä

Heta Muurinen

BRICS-maat putoavat kelkasta

Pasi Nokelainen

Rahan lonkerot

Teija Tiilikainen/UP

Sitkeästi euron puolesta

Anna-Liisa Lilius

Sambia palasi markkinoille

Pasi Nokelainen

Eurooppa ulkoistaa jätteitään

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Kanadan Kennedy isänsä jalanjäljillä

Juha Mäkinen/UP

Ystävyyttä ja kranaattitulta

Juha Mäkinen/UP

Miten käy rahan, jos verkkopankkijärjestelmät kaatuvat?

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Ylimaallinen mammona

Simon Critchley

Mikä kaupunki, mikä valuutta?

Juha Mäkinen/UP

Georgian uusi herääminen

Milja Komulainen

Kirjava itänaapurusto

Kristi Raik

Obaman jatkoaika

Jussi Hanhimäki

Yhdessä ennakkoluuloja vastaan

Anna Virkama

Kohti reunaa

Joonas Pörsti/UP

Kapitalismin uudet kasvot

Annina Aalto

Resurssiryntäilyn riskit

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Valtatyhjiö etsii täyttäjäänsä

Lauri Tähtinen

Siirtokuntien uhka Israelille

Timo R. Stewart

Poliittisesti yksinäinen presidentti

Juha Jokela

Jotta jokainen kuuluisi joukkoon

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Tutkimus valaiskoon politiikan tulevaisuutta

Hannu Mäntyvaara

Moskovan seireenilaulu Ukrainalle

Joonas Pörsti

Israelin oikeisto puolustaa asemiaan

Timo R. Stewart

Yhden valtion malli

Syksy Räsänen