Aikakauslehti politiikasta, taloudesta ja kansainvälisistä ilmiöistä
 

Sambia palasi markkinoille

Pasi Nokelainen

Sijoittajat halusivat alkusyksystä ostaa eteläisessä Afrikassa sijaitsevan Sambian joukkovelkakirjalainaa 15 kertaa enemmän kuin oli tarjolla. Samaan aikaan kourallinen euromaita on ulkona kaupallisilta joukkovelkakirjamarkkinoilta. Lue lisää UP-lehdestä 4/2012.

Kourallinen euromaita on ulkona kaupallisilta joukkovelkakirja­markkinoilta, ja Espanja ja Italia heilu­vat riskirajalla. Edes Saksa ei ole saanut eurokriisin puhjettua kaikkia velkapa­pereitaan kaupaksi, vaikka on nauttinut jopa negatiivisista koroista.

Toisenlaisia uutisia kantautui alku­syksystä Sambiasta. Sijoittajat halusivat ostaa eteläisessä Afrikassa sijaitsevan sisämaan joukkovelkakirjalainaa 15 ker­taa enemmän kuin oli tarjolla. Sambia ke­räsi historiansa ensimmäisellä kymmen­vuotisella lainapaperilla 750 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria. Sijoittajahuutokaupassa koroksi tuli 5,62 prosenttia. Esimerkiksi Venäjä maksaa vastaavista velkapapereista 6 – 7 prosentin korkoa.

Sambian joukkovelkakirjan menek­ki on Afrikan ennätys, mutta ei ainoa laatuaan. Muun muassa Etelä-Afrikka, Ghana, Gabon, Senegal ja Norsunluurannikko ovat rahoittaneet menojaan tavalla, joka ei ole mahdollista Kreikalle, Irlannille ja Portugalille. Viime vuonna Namibian joukkovelkakirja ylimerkittiin 5,5-kertaisesti ja Nigerian 2,5-kertaisesti.

Historian ironiaa voi halutessaan nähdä siinä, että Sambia on käynyt läpi samankaltaiset rajut vyönkiristysohjelmat, joita Etelä-Euroopan mailta vaaditaan. Sambia oli yksi 18 kehitys­maasta, joiden velat Maailmanpankille ja Kansainväliselle valuuttarahastolle mitätöitiin 2005.

Sambian velkaannutti sama metalli, joka nyt houkuttelee kansainvälisiä si­joittajia: kupari. Maan talous romahti kuparin hinnan mukana 1980-luvun alussa. Nyt kupari on kallista etenkin Kiinan kysynnän vuoksi, ja Sambian makrotaloudelliset luvut ovat verrattain hyviä. Julkisen talouden alijäämä on 3,1 prosenttia, eli maa olisi siltä osin lähes eurokelpoinen.

Sambian valtion korpivaellus kesti 30 vuotta, ja keskivertosambialainen on yhä rutiköyhä. Nähtäväksi jää, kuinka kauan kestää eurooppalaisten valtioiden paluu kansainvälisille rahamarkkinoille.

 
Ulkopolitiikka 4/2012

Pitkä tie kullasta paperirahaan

Juha Tarkka, kuvitus Antti Valta

Luvassa myrskyisää

Joonas Pörsti/UP

Ylös velkakriisistä

Joonas Pörsti/UP

Kyberasekilpa kiihtyy

Anna-Kaisa Hiltunen/UP, kuvitus Antti Valta

Suomi turvaa kriittistä infrastruktuuria

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Putinin lojaali liittolainen

Katri Pynnöniemi, kuva A. Savin/Wikimedia Commons

Rokkia ja räjähdyksiä

Juha Mäkinen/UP

Euro saa jumalattaren kasvot

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Seikkailuja virtuaalisessa villissä lännessä

Heta Muurinen

BRICS-maat putoavat kelkasta

Pasi Nokelainen

Rahan lonkerot

Teija Tiilikainen/UP

Sitkeästi euron puolesta

Anna-Liisa Lilius

Sambia palasi markkinoille

Pasi Nokelainen

Eurooppa ulkoistaa jätteitään

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Kanadan Kennedy isänsä jalanjäljillä

Juha Mäkinen/UP

Ystävyyttä ja kranaattitulta

Juha Mäkinen/UP

Miten käy rahan, jos verkkopankkijärjestelmät kaatuvat?

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Ylimaallinen mammona

Simon Critchley

Mikä kaupunki, mikä valuutta?

Juha Mäkinen/UP

Georgian uusi herääminen

Milja Komulainen

Kirjava itänaapurusto

Kristi Raik

Obaman jatkoaika

Jussi Hanhimäki

Yhdessä ennakkoluuloja vastaan

Anna Virkama

Kohti reunaa

Joonas Pörsti/UP

Kapitalismin uudet kasvot

Annina Aalto

Resurssiryntäilyn riskit

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Valtatyhjiö etsii täyttäjäänsä

Lauri Tähtinen

Siirtokuntien uhka Israelille

Timo R. Stewart

Poliittisesti yksinäinen presidentti

Juha Jokela

Jotta jokainen kuuluisi joukkoon

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Tutkimus valaiskoon politiikan tulevaisuutta

Hannu Mäntyvaara

Moskovan seireenilaulu Ukrainalle

Joonas Pörsti

Israelin oikeisto puolustaa asemiaan

Timo R. Stewart

Yhden valtion malli

Syksy Räsänen