Hannu Lehtilä: Tarja Halonen – paremman maailman puolesta. Tammi 2012, 251 s.
Hannu Lehtilän elämäkerrallinen henkilökuva Tarja Halosesta on napakka ja vapautunut puheenvuoro presidentin elämästä, arvoista ja politiikasta.
Hannu
Lehtilän elämäkerrallinen henkilökuva Tarja Halosesta perustuu keskusteluihin
presidentin kanssa. Se on napakka ja vapautunut puheenvuoro presidentin
elämästä, arvoista ja politiikasta. Lehtilän tiivis tyyli sopii mainiosti
suorasanaisuudesta ja asiakysymysten hallinnasta tunnetun presidentin henkilökuvaan.
Ulkopolitiikan näkökulmasta kirjan mielenkiintoisinta antia ovat presidentin ja valtioneuvoston välinen suhde sekä keskustelu Nato-jäsenyydestä. Halonen aloitti toimessaan karsituin valtaoikeuksin, ja hänen toisella kaudellaan presidentin valtaa yritettiin rajoittaa entisestään.
Kirja rakentaa kuvaa kansansuosion avulla vahvasti vallankahvassa pysyneestä presidentistä ja puolustusvoimien ylipäälliköstä, joka johdonmukaisesti vastusti pyrkimyksiä edistää Suomen Nato-jäsenyyttä.
Halosen mukaan yritys karsia presidentin valtaoikeuksia oli kytköksissä Nato-kysymykseen. Merkittävä väite jää kirjassa kuitenkin heitoksi, jolle ei esitetä selkeitä perusteluja.
Kirjassa puhuu myös poliittisesti yksinäinen presidentti. Halonen toteaa, että puoluetaustasta riippumatta pääministerit eivät olleet kiinnostuneita hyödyntämään presidentin osaamista.
Ulkoministerinä Halonen institutionalisoi ihmisoikeudet osaksi Suomen ulkopolitiikkaa. Presidenttinä hän alleviivasi globaaleja kysymyksiä, tasa-arvoa ja kestävää kehitystä kahdenvälisissä suhteissa sekä YK:ssa.
Konsensuksen ja yksiäänisyyden pinnan alla näkyy kuitenkin instituutioiden välistä kilpailua sekä ulkopolitiikan päättäjien linjaerimielisyyksiä, ajoittain myös kunnon poliittista kamppailua. Henkilökuva avaa onnistuneesti Suomen ulkopoliittisen päätöksenteon arkitodellisuutta.
Juha Tarkka, kuvitus Antti Valta
Anna-Kaisa Hiltunen/UP, kuvitus Antti Valta
Katri Pynnöniemi, kuva A. Savin/Wikimedia Commons