Eurooppa tahtoo vankistaa puolueitaan

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Euroopan tason demokratia on kriisissä. Komissio etsii ratkaisua uusilla oikeudellisilla säädöksillä.

Europarlamenttivaaleissa äänes­ti vuonna 2009 keskimäärin 43 prosenttia unionin äänioi­keutetuista kansalaisista. Siksi unionitason demokratiaa on vahvistetta­va, Euroopan komissio katsoo. Tämä oli komission puheenjohtajan José Manuel Barroson viesti, kun hän taannoin piti unionin tilaa koskeneen puheensa.

Barroson mukaan ongelma on, että eurooppalaisen tason poliittista keskus­telua käydään usein kuin kyse olisi vain kansallisista puolueista.

”Edes Euroopan parlamentin vaalien ehdokaslistoissa ei näy eurooppalaisten puolueiden nimiä, vaan vaaleissa kan­salliset puolueet käyvät väittelyä keske­nään. Sen takia meidän on vahvistettava eurooppalaisia puolueita koskevia sään­töjä”, Barroso totesi.

Komissio on esittänyt Euroopan ta­son puolueille uutta perussääntöä, joka takaisi puolueille eurooppalaisen oikeu­dellisen aseman. Sen on määrä auttaa puolueita tekemään itseään tunnetuiksi ja toimimaan entistä tehokkaammin ja avoimemmin koko unionin alueella.

”Nykyisin suuri osa unionin kansa­laisista ei edes tiedä, että Euroopan tasoi­sia puolueita on olemassa”, sanoo Hel­singin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen.

Pukki kaalimaata vahtimaan?

Käytännössä perussääntö vaikuttaisi en­nen muuta Euroopan tason puolueiden rekisteröitymiseen. Jotta puolue voisi re­kisteröityä Euroopan tasolla, sen pitäisi olla edustettuna europarlamentissa tai kansallisissa kansanedustuslaitoksissa vähintään jäsenmaiden neljäsosassa. Lisäksi puolueen pitäisi noudattaa EU:n perusarvoja eli kunnioittaa ihmisoikeuk­sia, vapautta, demokratiaa, tasa-arvoa ja oikeusvaltion periaatteita. Sama vaati­mus koskisi myös puolueen jäsenten toimintaa.

Toiseksi uusi perussääntö vaikuttaisi puolueiden EU-tukeen. Puolueet voisivat hakea toiminnalleen EU:n rahoitusta, kun ovat rekisteröityneet ja saaneet vä­hintään yhden edustajansa läpi europarlamenttiin.

Näiden ehtojen täytyttyä perussäännön olisi määrä helpottaa poliit­tisten puolueiden toimintaa Euroopan tasolla. Nykyisin puolueiden toimintamahdollisuudet vaihtelevat sen mukaan, missä maassa puolueet ovat rekisteröi­tyneet, ja varsinainen Euroopan tason toiminta on hankalaa.

Ehdotus on kuitenkin laaja, sekava ja ongelmallinen, sanovat asiantuntijat. Tuomas Ojasen mukaan ensinnäkin se, että puolueita vaaditaan noudattamaan nimenomaan EU:n perusarvoja, on tar­peettoman tiukka vaatimus.

”Joku voi tulkita EU:n perusarvot esteeksi esimerkiksi sellaiselle puolue­toiminnalle, joka tähtäisi vaikkapa EU:n perussopimusten kumoamiseen ja sitä kautta EU:n lakkauttamiseen. Sen pitää olla sallittua, kunhan se tehdään laillisin, kansanvaltaisin keinoin”, Ojanen toteaa.

Toinen ongelma on se, että Euroopan tason puolueiden toimintaperiaatteita valvoisi europarlamentti. Se voisi päättää, toimivatko puolueet EU:n perusarvojen mukaan. Parlamentin puolueet valvoisivat siis käytännössä kilpailijoitaan.

”Pukkia ollaan laittamassa kaali­maan vartijaksi”, Ojanen toteaa.

Myös Helsingin yliopiston Erik Castrén -instituutin vanhempi tutkija Päivi Leino-Sandberg katsoo, että abstraktien arvojen asettaminen puoluei­den aseman mittariksi ja europarlamen­tin valvontavalta voisivat johtaa eturis­tiriitaan. Leino-Sandberg on parhaillaan virkavapaalla oikeusministeriön lain­säädäntöneuvoksen tehtävästään. Hän edusti taannoin Suomea EU:n Lissabonin sopimusta koskeneissa neuvotteluissa.

”On kyseenalaista, kuinka mittareina ylipäänsä voidaan käyttää arvoja, jotka ovat sisällöltään avoimia ja luonteeltaan poliittisia. Poliittinen valvontatehtävä voisi soveltua nimenomaan Euroopan parlamentille, mutta toisaalta on vai­kea kuvitella, että esimerkiksi Suomessa eduskunta valvoisi puoluerekisteriä. Val­vonta on hallintoviranomaisen tehtävä”, Leino-Sandberg sanoo.

Hänen mukaansa ongelmia voi koi­tua myös, jos Euroopan parlamentti päättää Euroopan tason puolueiden ase­masta ”jäsentensä enemmistöllä”, kuten ehdotuksessa toistaiseksi esitetään. Jopa yksi tarpeeksi iso puolueryhmä voisi saa­da kasaan parlamentin jäsenten enem­mistön ja päästä päättämään kilpailija­puolueittensa asemasta ja rahoituksesta.

Vaikuttaminen tuskin helpottuu

Miten uusi perussääntö sitten vaikuttaisi unionikansalaisten demokraattisiin vai­kutusmahdollisuuksiin? ”Demokratia­vaikutus on välillinen ja toteutuu ajan oloon”, Tuomas Ojanen sanoo.

”Kun Euroopan tason puolueiden toiminta tehostuu ja tunnettuus lisään­tyy, unionikansalaisille voi muodostua käsitys siitä, mitä puolueet ovat ja mitä asioita ne ajavat, ja kansalaiset saavat nykyistä paremman kosketuspinnan uni­onin asioihin.”

Päivi Leino-Sandberg on skeptisempi. Hänen mukaansa uusi ehdotus ei ole poliittisen vaikuttamisen väline vaan ennemmin oikeusteknistä hienosää­töä, jolla ”tuskin on paljoa vaikutusta unionikansalaisten elämään”.

Esimerkiksi säännöt siitä, kuka saa lopulta perustaa Euroopan tason poliitti­sen puolueen, ovat toistaiseksi epäselvät. Kansalaisten ääni kuulunee siksi parem­min vaikkapa kansalaisaloitteen avulla – vaikka senkin tekemiseen tarvitaan mil­joonan unionikansalaisen allekirjoitus. Myös sillä, että EU-päätöksenteko on mahdollisimman avointa, on uutta perussääntöä suorempi vaikutus demokratian toteutumiseen, Leino-Sandberg katsoo.

Perussääntöehdotuksen käsittely on kuitenkin alkutekijöissään, ja esimerkiksi Suomen virallista kantaa tarkennetaan edelleen.

Eduskunnan perustuslakivaliokunta on katsonut, että EU:n perusarvojen kun­nioittaminen voidaan asettaa puolueiden rekisteröinnin edellytykseksi. Sen sijaan perustuslakivaliokunta pitää ongelmalli­sena sitä, että Euroopan parlamentti olisi vastuussa eurooppalaisen puoluerekiste­rin valvonnasta.

Komission toiveissa on, että perus­sääntö saataisiin voimaan jo tänä vuon­na. Siten puolueiden toimintaedellytykset olisivat komission mukaan nykyistä pa­remmat eurovaaleissa 2014.

-----------------------------------------------------------------------

Ei mikään radikaali muutos, sanovat kansalaisliikkeet

Vaikka komissio lataa Euroopan tason puolueiden uuteen ase­maan kovia odotuksia, kansalaisliikkeiden näkökulmasta uudistukset eivät näytä järin merkittäviltä.

Esimerkiksi eurooppalaiset piraattipuolueet ovat päättäneet muodostaa kansallisten organisaatioittensa jatkoksi Euroopan tason puolueen. Piraattipuolueita toimii Suomen lisäksi esimerkiksi Saksassa, Ruotsissa, Tanskassa ja Hollannissa. Piraatit toimivat ennen kaikkea vapaantiedon, avoimen hallinnon, vapaan eurooppalaisen liikkuvuuden ja demokraattisen osallistumisen vahvistamisen puolesta.

Saksan Piratenpartein kansainvä­listen asioiden koordinaattori, piraattipuolueiden kansainvälisen organisaation puheenjohtaja Gregory Engels katsoo, että komission ehdo­tus helpottaisi Euroopan tason puolueen perustamista. Kun Euroopan tason puolueelle saataisiin selkeä oikeudellinen asema, rahoituksen hakeminen ja Euroopan laajuinen toiminta yksinkertaistuisivat.

”Uudistus auttaa meitä, mutta ei se mikään radikaali muutos ole”, Engels sanoo.

Engelsin mukaan piraattipuolueet vasta keskustelevat siitä, millainen eurooppalaisesta puolueesta tulee. Linjoja on kaksi: pieni, ennen kaikkea tekninen yhteistyöelin tai laajempi ratkaisu, jossa puolue olisi kansallis­valtiotason ylittävä järjestö.

Puolueen muotoon katsomatta aikeissa on, että Euroopan tason piraattipuolue noudattaa aikanaan europarlamenttivaaleissa yhtä yhteistä vaaliohjelmaa ja koordinoi vaalikampanjointia. Puolueen yhteis­eurooppalaisia eurovaaliehdokkaita tuskin kuitenkaan nähdään edes tulevaisuudessa, Engels sanoo.

”Toistaiseksi jäsenmaiden toisis­taan eroava lainsäädäntö ei salli yh­teisten ehdokkaiden rekisteröimistä helposti, eikä tämä muutu, vaikka komission ehdotus menisi läpi. Siksi pitäydymme vastakin perinteisessä ehdokasmenettelyssä, eli kukin kan­sallinen puolue nimeää omat ehdok­kaansa.”

Toinen viime aikoina eurooppa­laista julkisuutta saanut kansalaisliike on eläinoikeusliike. Se sai viime vuo­den lopulla Hollannissa läpi yhden tärkeimmistä tavoitteistaan, kun turkistarhauksesta päätettiin luopua vuoteen 2024 mennessä.

Suomessa vastaavaa kieltoa on ajanut eläinsuojeluliitto Animalia yhdessä muiden eläinsuojelujärjestö­jen kanssa. Järjestöjen keräämän kansalaisaloitteen on määrä edetä tänä vuonna eduskunnan käsiteltä­väksi.

Animalian vs. toiminnanjohtajan Kati Pullin mukaan eurooppalaisilla eläinsuojeluliikkeillä ei kuitenkaan ole aikeita lähteä perustamaan Euroopan tason puoluetta, vaikka komission ehdotus tätä helpottaisikin. Liikkeet toimivat Euroopan tasolla osana kattojärjestöään, ja vapaamuotoinen yhteistyö riittää toistaiseksi kansalais­keskustelun areenaksi.

”Brysselin-toimistomme lobbaa EU-päättäjiä ja tiedottaa Euroopan tason asioista”, Pulli sanoo. ”Olemme miettineet, pitäisikö turkistarhauksen kiellosta tehdä kansalaisaloite EU-tasolla, mutta asia on vasta pohdin­nassa.”

Sähköposti Facebook LinkedIn Twitter Lisää