Luottamus itää Kurdistanissa

Saana-Maria Jokinen

Ensisilmäyksellä Diyarbakır näyttää melko tyypilliseltä turkkilaiskaupungilta. Taivaan halki tuon tuosta jyristävät F16-hävittäjät kuitenkin muistuttavat, ettei nyt olla Istanbulissa.

Ensisilmäyksellä Diyarbakır näyttää melko tyypilliseltä turkkilaiskaupungilta. Vanhan kaupungin puodit not­kuvat erilaisia pähkinöitä, lokum-makeisia, kuivattuja hedelmiä ja ympäröivällä maaseudulla valmistettuja juustoja. Pienten kahviloiden ulkopuolelle on kokoontunut vanhoja miehiä rupattelemaan ja nauttimaan kevätauringos­ta. Diyarbakırin uudenaikaisissa kaupunginosissa katukuva ei juuri poikkea Istanbulista.

Taivaan halki tuon tuosta jyristävät F16-hävittäjät kuiten­kin muistuttavat, ettei nyt olla Istanbulissa. Lentokoneet ovat matkalla Pohjois-Irakin Kandil-vuorillle, jossa sijaitsee Kurdis­tanin työväenpuolueen pkk:n päämaja.

Kaupungin katuja partioivat panssaroidut poliisiautot, ja kaduilla kuulee enemmän kurdin kuin turkin kieltä. Siellä täällä vilahtelevat kurdien lipun värit: vihreä, punainen ja keltainen. Kaupunki on Amed, kuten paikalliset Diyarbakıria kurdin kie­lellä nimittävät, Kurdistanin epävirallinen pääkaupunki.

■

Maaliskuun 21. päivänä otettiin historiallinen askel Turkin ja pkk:n välisen, lähes 30 vuotta jatkuneen konfliktin ratkai­semiseksi, kun pkk-johtaja Abdullah Öcalan ilmoitti pkk:n joukkojen vetäytyvän Turkista. Diyarbakırissa, jossa pkk:lla on vankka kannatus, rauhanneuvottelujen edistymiseen suh­taudutaan varovaisen optimistisesti.

”Uskon, että kurdiosapuoli tekee kaikkensa rauhan ai­kaansaamiseksi, mutta en luota Turkin hallitukseen,” toteaa Kurdi Der -nimisen kurdin kielen instituutin johtaja Sebahattin Gültekin.

Hänen mielestään Turkki sovittelee nyt pkk:n kanssa, koska kurdien ja pkk:n asema on voimistunut Turkissa ja laajemmin Lähi-idässä, ei niinkään siksi, että Turkin hallitus olisi muut­tanut ajattelutapaansa.

Kurdin kieltä opettava Ömer Fidan myötäilee Gültekinin näkemystä. Fidanin mukaan kurdien kohonnut koulutustaso ja lisääntynyt tietoisuus omista oikeuksistaan ovat vahvista­neet kurdien asemaa Turkissa. Lisäksi Turkin pyrkimys EU:n jäseneksi on pakottanut valtion ottamaan kurdien aseman huomioon.

Fidan työskentelee Cigerxwin-kulttuuri-instituutissa, joka on hyvä esimerkki kurdien ja kurdikulttuurin vahvistuneesta asemasta Turkissa. Kolmen vuoden ajan toimineessa instituu­tissa voi opiskella yksinomaan kurdin kielellä kurdien kan­santanssia, perinnemusiikkia, elokuvataidetta ja kirjallisuutta – kurdin kielen ohella.

Täysin ongelmatonta instituutin toiminta ei tosin ole. Fi­danin mukaan poliisit lähestyvät usein instituutin oppilaita ja uhkailevat heitä pidätyksellä. Taannoisessa ratsiassa poliisit takavarikoivat instituutin tietokoneita ja kirjoja, eikä valtaosaa takavarikoidusta omaisuudesta koskaan palautettu.

■

Rauhanprosessista huolimatta epäluottamus Turkin valtiota kohtaan elää edelleen vahvana Diyarbakırissa. Kaupungin ahtaissa asuinkortteleissa likaisten lasten joukot kerjäävät sa­tunnaisilta matkailijoilta rahaa muistuttaen 1990-luvun tapah­tumista. Turkin ja pkk:n välinen konflikti oli tuolloin pahim­millaan, ja sadattuhannet kurdit pakkautuivat Diyarbakıriin ja muihin alueen kaupunkeihin, kun Turkin armeija poltti arviolta 3 000 kurdikylää.

Ömer Fidanin mukaan pääministeri Recep Tayyip Erdoğanin tapa kutsua pkk-taistelijoita terroristeiksi ei ole omiaan lisäämään kurdien luottamusta hallitusta kohtaan. ”He ovat ystäviämme, perheenjäseniämme, naapureitamme. Miten voisimme luottaa hallitukseen, joka kutsuu heitä terro­risteiksi?” hän kysyy.

Silti Diarbakırissa toivotaan jo, että Turkin ja pkk:n välinen rauha toisi Kaakkois-Turkkiin myös lisää matkailijoita.

”Voisitko tuoda Suomesta lisää turisteja tänne?” kysyy ho­tellissani työskentelevä Ahmedkirjautuessani ulos hotellista. Lupaan tehdä parhaani.

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.

Sähköposti Facebook LinkedIn Twitter Lisää