Aikakauslehti politiikasta, taloudesta ja kansainvälisistä ilmiöistä

Pakkotyö on miljardibisnes

Kansainvälisen työjärjestön ILO:n mukaan globaalisti jopa 21 miljoonaa ihmistä työskentelee orjuuden kaltaisissa oloissa. Heistä yhdeksän kymmenestä työskentelee yritysten tai yksityisten ihmisten pakottamina, yksi kymmenestä valtioiden teettämässä pakkotyössä.

Euroopan unionin alueella teetetään sitä enemmän pakkotyötä, mitä tukalammaksi unionin talousahdinko käy, varoitti EU-komissio keväällä.

Eurostatin julkaisemien tilastojen mukaan ihmiskaupan uhriksi joutui EU:ssa vuosina 2008–2010 kaikkiaan 23 600 ihmistä. Uhrien määrä lisääntyi joka vuosi: vuonna 2008 uhreja oli yli 6 000 enemmän kuin edellisvuonna; vuonna 2009 uhrien määrä kasvoi lähes 8 000 ja 2010 noin 9 500.

EU:n sisäasioista vastaavan komissaarin Cecilia Malmströmin mukaan ihmiskaupan ja pakkotyön lisääntyminen johtuu osaltaan siitä, että Euroopan talouskasvu on kääntynyt negatiiviseksi ja julkisia menoja on leikattu. Hän varoitti, että viralliset luvut ovat vain jäävuoren huippu.

Noin 70 prosenttia pakkotyön uhreista on pakotettu esimerkiksi maatalous-, tehdas- ja rakennustyöhön sekä kotiapulaisiksi. Noin viidennesuhreista on myyty seksiorjuuteen.

Lähes 12 miljoonaa eli enemmän kuin puolet kaikista pakkotyön uhreista elää Aasian ja Tyynen valtameren valtioissa. Afrikassa pakkotyön uhreja on 3,7 miljoonaa ja Lähi-idässä noin 600 000. EU:n alueella on ILO:n arvion mukaan 880 000 pakkotyön uhria.

EU-maat sopivat toissa vuonna säätävänsä kansalliset lait, joilla ehkäistä ja kitkeä ihmiskauppaa. Lait oli määrä säätää tämän vuoden huhtikuun 6. päivään mennessä – mutta määräpäivänä lait olivat voimassa vain viidessä jäsenmaassa: Suomessa, Ruotsissa, Unkarissa, Latviassa, Puolassa ja Tšekissä.

”On korkea aika, että jäsenmaat lakkaavat vitkastelemasta”, komissaari Malmström kirjoitti huhtikuussa.

Myös YK:n ihmiskaupan vastainen lisäpöytäkirja velvoittaa allekirjoittajamaitaan ehkäisemään ihmiskauppaa, suojelemaan uhreja ja edistämään kansainvälistä ihmiskaupan vastaista yhteistyötä. Pöytäkirja tuli voimaan vuonna 2003, ja vuoden 2011 loppuun mennessä sen oli ratifioinut 154 valtiota. Esimerkiksi Etiopia ja sen naapurimaat Djibouti, Etelä-Sudan ja Sudan eivät olleet sopimuksen ratifioineiden maiden joukossa.

Ihmiskauppa on maailman kolmanneksi tuottoisin rikollinen ala ase- ja huumekaupan jälkeen: sen vuosittainen tuotto yltää YK:n mukaan noin 32 miljardiin Yhdysvaltain dollariin. Ihmiskaupasta hyötyvät sekä välittäjät että työantajina toimivat rikollisryhmät. Lisäksi hyöty valuu uhrien tuottamia palveluja ja tuotteita ostavien kuluttajien taskuihin.

Maailmanlaajuisen pakkotyövoiman kokonaistuotto on ILO:n mukaan jopa 44 miljardia dollaria vuodessa. Tästä hiukan alle puolet jää teollisuusmaihin.

Suomi on vuosittain satojen ihmiskaupan uhrien kauttakulku- tai kohdemaa. Suomessa ihmiskaupan uhreja käytetään hyväksi ennen muuta prostituutiossa ja pakkotyössä. Suomeen tuodaan naisia prostituoiduiksi etenkin Venäjältä, Baltian maista ja Karibialta, kertoo Yhdysvaltain ulkoministeriön ihmiskaupparaportti.

Ihmiskaupasta tehtiin Suomessa 27 rikosilmoitusta vuonna 2011. Ilmoitusten määrä kolminkertaistui vuoteen 2010 verrattuna.