Aikakauslehti politiikasta, taloudesta ja kansainvälisistä ilmiöistä
 

Tietoisuuden sanansaattaja

Anna-Kaisa Hiltunen/UP, kuva Tuomas Tikkanen/UP

Kongolaismuusikko Jupiter Bokondji haluaa nuorten afrikkalaisten tietävän, että heidän käsissään on maanosan tulevaisuus.


”Kongon musiikki- ja kulttuuriperinne on arvokkaampi kuin kaikki kaivoksemme yhteensä”, sanoo kongolaismuusikko Jupiter Bokondji Helsingin Suvilahdessa.

Bokondji soitti bändinsä Okwess Internationalin kanssa kaksi keikkaa viime viikonlopun Flow-festivaaleilla ja sai yleisön tanssimaan jyrkästi nousseen katsomon ylimpiä penkkirivejä myöten. Kongon demokraattisesta tasavallasta kotoisin oleva Bokondji bändeineen julkaisi alkukesästä ensimmäisen albuminsa Hotel Univers.

Bokondjin musiikissa kuuluvat sisäkkäin Kongon rikas perinne sekä länsimainen rock-musiikki sähkökitaroineen. Tyylin juuret ulottuvat 1970- ja -80-lukujen Berliiniin, jossa Bokondji eli nuoruuttaan. Hänen isänsä työskenteli Itä-Saksassa Kongon ulkoministeriön lähettämänä virkamiehenä, ja poika pääsi vapaasti länteen kuuntelemaan musiikkia.

”Berliini oli musiikin keskus, siellä saattoi kuulla esimerkiksi James Brownia, Boney M.:ää, Jackson Fivea”, Bokondji luettelee.

Kymmenen Euroopassa vietetyn vuoden jälkeen Bokondji palasi Kongoon, kun hänen isänsä ulkomaankomennus päättyi. Hän sukelsi maansa musiikin historiaan pää edellä, olihan hän ”pieni valkoinen”, muualla kasvanut, eurooppalaistunut kongolainen.

Kongon demokraattisessa tasavallassa on noin 450 eri etnistä ryhmää, joissa jokaisessa on vähintään yksi alaryhmä. Jokaisella alaryhmällä on 10–15 omaa rytmiä, joiden päälle musiikki rakennetaan, Bokondji kertoo.

”Löysin Kongosta kaiken sen musiikin, jota olin Berliinissä kuunnellut, mutta raakamuodossaan.”

"Meitä huijattiin" 

Bokondjin mukaan hänen oman musiikkinsa tarkoitus on kirjoittaa Kongon historiaa uudelleen, jotta maa saisi tulevaisuutensa omiin käsiinsä. Vaikuttaa ihmisten mieliin, jotta nämä ymmärtäisivät oman voimansa.

 ”Afrikan poliittisen, kulttuurisen ja taloudellisen pirstaloitumisen juuret ovat vuodessa 1885, kun eurooppalaiset päättivät jakaa mantereen. Siirtomaa-aikana meille ei kerrottu totuutta, meitä huijattiin”, Bokondji sanoo.

”Minun sukupolveni on uhrattu sukupolvi, mutta ainakin me olemme tietoisia historiasta.”

”Minun sukupolveni on uhrattu sukupolvi, mutta ainakin me olemme tietoisia historiasta.”

Musiikilla Bokondji sanoo levittävänsä tietoisuutta. Sen puute oireilee laulajan mukaan Kongossa ja muualla Afrikassa etenkin Eurooppaan suuntautuvana siirtolaisuutena: negatiivista siirtolaisuutta on se, että afrikkalaiset muuttavat Eurooppaan eivätkä koskaan palaa rakentamaan omaa maataan ja mannertaan.

”Siirtolaisuus on heikentänyt Afrikkaa. Positiivista siirtolaisuutta olisi se, että afrikkalaiset kävisivät muualla oppimassa maailmasta ja käyttäisivät sitten taitonsa auttaakseen omaa maataan.”

Entä mitä suomalaisen yleisön pitäisi Bokondjin mielestä oppia Kongosta?

”Vaikka ylikansalliset yritykset ryöstävät luonnonvarojamme, Kongo on rikas. Kongossa ja Afrikassa on tulevaisuus, olemme ponnistamaisillamme nousuun.”

--------------------------------------------------------------------------------------------

Luonnonvarat ovat olleet Kongolle kirous

Kongon demokraattinen tasavalta on pinta-alaltaan Saharan eteläpuolisen Afrikan suurin valtio, joka itsenäistyi Belgian siirtomaaherruudesta vuonna 1960. Maassa on sodittu 1990-luvun puolivälistä 2000-luvun puoliväliin, ja sodissa on ollut osallisena lukuisia aseellisia ryhmiä ja Afrikan maita.

Sotien taustalla ovat olleet niin korruptoituneiden hallintojen ongelmat, etniset jännitteet, kiistat maanomistuksesta ja kansalaisoikeuksista kuin Ruandan vuoden 1994 kansanmurhakin. Lisäksi on taisteltu luonnonvaroista, kuten kullasta, timanteista ja kuparista.

YK suunnittelee parhaillaan 19 000 sotilaan rauhanturvajoukkonsa vahvistamista Kongon kapinallisryhmien kukistamiseksi. Viime aikoina kapinallisryhmät ovat piinanneet etenkin Kongon itä- ja kaakkoisosia: M23-kapinallisryhmä valtasi hetkeksi itäisen Goman kaupungin viime vuonna, ja Kaakkois-Kongossa toimiva kapinallisryhmä hyökkäsi Katangan kuparialueen pääkaupunkiin Lubumbashiin tänä vuonna.

Kongon hallituksen, poliittisen opposition ja kapinallisryhmien on määrä aloittaa tällä viikolla pääkaupungissa Kinshasassa neuvottelut maan tilanteen rauhoittamiseksi.

 
Ulkopolitiikka 2/2013

Maailma houkuttelee

Juha Mäkinen/UP, kuva Eeva Anundi

Afganistan ansaitsee paremman kertomuksen

Juha-Matti Seppänen & Oskari Eronen

Kiinan kosiskelu jakaa naapurustoa

Mikael Mattlin, kuvitus Antti Valta

Talouseliitti kaappasi Intian

Niina Oisalo

Myanmarin nuorallatanssi

Bart Gaens, kuva Asia Society/Flickr

Arktinen hysteria

Juha Mäkinen/UP

Saksan valta punnitaan syyskuussa

Veera Laine, kuva European Parliament/Flickr

Maakaappareita oomme kaikki

Henri Purje

Länsi sallii laittoman asekaupan

Janne Hopsu

Neljä kuvaa tulevaisuudesta

Teija Tiilikainen/UP

Kuolema rauhansankarille?

Juha Mäkinen/UP

Kenia vaatii veronsa

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Saudit siirtävät viikonloppuaan

Juha Mäkinen/UP

Jännitteitä jättiläisten välillä

Juha Mäkinen/UP

Miten osallistuminen Afganistanin kriisinhallintaan on parantanut Suomen puolustuskykyä?

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Intian on lakattava epäröimästä

Raja Mohan

Kiina vahvistaa jalansijaansa Keski-Aasiassa

Teemu Naarajärvi

Eurooppa lämpenee liuskekaasulle

Antto Vihma

Pohjois-Irlannin kuuma kesä

Jyrki Ruohomäki

Venäjän uusvanha ulkopolitiikka

Sean Roberts

Ystävyyttä yli rajojen

Olli Turtiainen

Luottamus itää Kurdistanissa

Saana-Maria Jokinen

Hukkaan valunut vallankumous

Anna-Kaisa Hiltunen/UP, Joonas Pörsti/UP

Köyhyydestä pakkotyöhön

Eliisa Mäkelä

Pakkotyö on miljardibisnes

Eliisa Mäkelä, Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Tuaregien kapina

Morten Bøås & Mats Utas

Uuden kylmän sodan ovella

Kimmo Mäkilä

Niiden puolesta joiden ääni ei kuulu

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Läpileikkaus Putinin Venäjästä

Katri Pynnöniemi

Maailman tolkuttomin työ

Kirsti ja Raimo Lintonen

Onnea vuosikerran ja kirjalahjakortin voittajille!

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Tietoisuuden sanansaattaja

Anna-Kaisa Hiltunen/UP, kuva Tuomas Tikkanen/UP