Maailman maa-alasta yli 80 miljoonaa hehtaaria on ulkomaisessa hallinnassa. Pohjoismaisista sijoittajista eniten maata ovat haalineet ruotsalaiset ja norjalaiset. Heillä on hallussaan yli 1,2 miljoonaa hehtaaria ulkomaista maata.
Ulkomaisessa hallinnassa oleva maa vastaa arviolta kahta prosenttia maailman viljelykelpoisesta maa-alasta. Se jakautuu 84 valtion alueelle, mutta suurin osa eli 70 prosenttia maasta sijoittuu 11 valtioon. Niistä seitsemän sijaitsee Afrikassa: Sudan, Mosambik, Tansania, Etiopia, Madagaskar, Sambia ja Kongon demokraattinen tasavalta.
Ylikansallista maanhallintaa seuraavan Landmatrix.org-sivuston mukaan Pohjoismaista eniten ulkomaista maata ovat haalineet käyttöönsä norjalaiset ja ruotsalaiset sijoittajat. Norjalaisilla on hallussaan noin 670 000 hehtaaria ulkomaista maata, ruotsalaisilla noin 560 000 hehtaaria. Kumpienkin sijoituksista suurin osa sijaitsee Mosambikissa: Ruotsin haalimista maista yli 500 000 hehtaaria, Norjan haalimista maista lähes 400 000 hehtaaria.
Sekä Ruotsi että Norja sijoittavat Mosambikissa ennen kaikkea metsätalouteen. Mukana on esimerkiksi Global Solidarity Forest Fund -sijoitusrahasto (GSFF), jonka perustajiin kuuluvat Ruotsin luterilainen kirkko ja Norjan kirkon sijoitusrahasto. Muun muassa Mosambikin hallitus on arvostellut GSFF:ää siitä, että rahaston haltuunsa kahmimilla mailla paikallisia pienviljelijöitä on uhkailtu ja pakotettu siirtymään metsänistutusten tieltä.
Suomalaissijoittajilla on Landmatrixin mukaan hallussaan maata muun muassa Tansaniassa, missä Finnfund on rahoittanut sijoituksia metsätalouteen.
Landmatrixin luvut tosin muuttuvat jatkuvasti, kun uusia sopimuksia neuvotellaan ja vanhoja perutaan. Landmatrix muistuttaa myös, että maanhallintasopimukset ovat usein salaisia. Sivuston tiedot perustuvat muun muassa kansalaisjärjestöjen ja hallitusten tietoihin.
Maailman mittakaavassa eniten ulkomaista maata on kiinalaisten sijoittajien hallussa. Kiinalla on käytössään lähes 12 miljoonaa hehtaaria ulkomaista maata. Eniten kiinalaiset ovat haalineet maata Kambodžasta.
Suurimpia länsimaita maabisneksessä ovat Yhdysvallat ja Britannia. Yhdysvaltalaisilla sijoittajilla on hallinnassaan noin 4,2 miljoonaa hehtaaria ulkomaista maata, brittiläisillä noin 3,9 miljoonaa.
Yhdysvaltalaissijoittajat ovat kahmineet maata eniten Kongon demokraattisesta tasavallasta, noin 2,2 miljoonaa hehtaaria, ja Papua-Uudesta-Guineasta, noin 2 miljoonaa hehtaaria. Molemmissa maata on määrä käyttää metsätalouteen. Brittisijoittajilla on hallussaan eniten maata Sierra Leonesta, noin 700 000 hehtaaria. Britit ovat sijoittaneet metsä- ja maatalouteen.
Useimmat maasijoitusten kohdemaista ovat maailman köyhimpiä ja maataloudesta riippuvaisia maita. Kohdemaiden maanomistusta ja -käyttöä ei ole säädelty tehokkaasti, mikä selittää sitä, että lähes puolet maasijoituksista suuntautuu jo viljellyille alueille.
Sijoittajien kotimaista moni on ruoan nettotuojia. Suuri osa sijoitusmaan tuotosta, kuten viljasta, viedään ulkomaille – useimmiten sijoittajien kotimaihin.
Anna Virkama, kuva Fields of View/Flickr
Anna-Kaisa Hiltunen/UP, kuvitus Antti Valta
Heta Muurinen, kuva Peretzp/Flickr
Erik Nyström, kuva Cpl Mark Webster/Defenceimagery.mod.uk
Anna-Kaisa Hiltunen/UP, kartta Kauko Kyöstiö
Joonas Pörsti/UP, kuva Jaakko Kilpiäinen