Aikakauslehti politiikasta, taloudesta ja kansainvälisistä ilmiöistä
 

Maailman laidalle ja takaisin

Anna-Kaisa Hiltunen


Olen aina koettanut mennä sellaisia kehittymässä olevia ilmiöitä kohti, jotka kulloinkin tuntuvat tärkeiltä ja kiinnostavilta, vaikka en olisi niitä heti aluksi ymmärtänytkään”, toimittaja ja lehdistöneuvos Leo Riski sanoo. 

Elämänasenne on näkynyt Riskin pitkällä uralla sekä rohkeina maisemanvaihdoksina että alati jatkuvana uuden opetteluna työn ohessa. 

Kolmikymppisenä Riski lähti Afrikkaan. Hän halusi ymmärtää, mitä jo silloin tukalassa tilanteessa olleessa Somaliassa ja kehitysmaissa yleensä tapahtui. Hän päätyi vuodeksi Mogadishuun, YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n vapaaehtoiseksi tiedottajaksi. 

Afrikasta tie vei Aasiaan. Neuvostoliiton joukot olivat Afganistanissa, ja muun muassa sinne suuntasi myös Riski. Ylelle kriisialueilta raportoinut toimittaja pääsi sissien kyydissä rajan yli maahan tekemään tv-juttuja. 

Samoihin aikoihin Riski ehti myös dokumenttikeikalle Väli-Amerikkaan, selvittämään, mitä sandinistien hallitsemassa Nicaraguassa ja sisällissotaa käyneessä Guatemalassa oli tapahtumassa. Lisäksi hän opiskeli 1980-luvulla tv-työtä Yhdysvalloissa. 

Vuonna 1987 hän sai vakiviran Yleisradiolta – mutta jätti sen pari vuotta myöhemmin siirtyessään freelanceriksi Brysseliin. EU:sta oli tulossa puheenaihe myös Suomessa. 

1990-luvulla Riski kävi Ranskassa opiskelemassa dokumenttielokuvaa. Seuraavalla vuosikymmenellä hän perehtyi Frankfurtin yliopistossa Euroopan keskuspankkipolitiikkaan, luki itsensä sijoitusneuvojaksi, teki kirjeenvaihtajan töitä Berliinissä ja lähti sitten Yhdysvaltoihin, tällä kertaa tutkijaksi. 

Riski tutki Harvardin yliopiston Fellows-ohjelmassa Kiinan ja Intian nousua sekä Yhdysvaltain ja Euroopan suhtautumista siihen.

”Kiinan ja Intian nousu oli minusta tuolloin suurin yksittäinen kansainvälistä politiikkaa muuttava ilmiö.”

Riskin mukaan nouseviin talouksiin on Euroopassa suhtauduttu talousnäkökulmasta. Puheenaiheeksi ovat nousseet muun muassa Aasiaan karkaavat työpaikat.

Yhdysvalloissa taas on keskitytty turvallisuuteen ja siihen, kuinka Kiina ja Intia muuttavat Yhdysvaltain asemaa johtavana suurvaltana. 

Riski erottaa Yhdysvaltain keskustelussa vielä realistisen ja yhteistyötä painottavan koulukunnan. Realistien mukaan Kiina nousee ja saattaa uhata Yhdysvaltojen asemaa. Siksi Yhdysvaltojen kannattaa padota nousevan suurvallan mahtia, esimerkiksi tiivistämällä suhteita Intiaan. 

Yhteistyötä painottavan koulukunnan mukaan Kiina voidaan sitoa kansainvälisen järjestelmän sääntöihin sitä paremmin, mitä enemmän sen kanssa tehdään yhteistyötä. Jos Kiina jätetään valtapelien ulkopuolelle, sen asenne todennäköisesti muuttuu uhkaavaksi. 

Nyt finanssikriisi on kuitenkin jakanut pelinappuloita uudelleen, Riski sanoo. 

Yhdysvaltain suhteellinen voima on vähentynyt, ja Kiinalla on yhä enemmän painostusvaltaa varsinkin taloudessa. Se voi ostaa tai olla ostamatta Yhdysvaltain arvopapereita ja siten vaikuttaa koko maailman talouteen. 

Mutta on finanssikriisi luonut uhkia myös Kiinaa kohtaan. Riskin mukaan suurin niistä liittyy siihen, ettei Kiina voi enää jatkaa entisenlaista elvytyspolitiikkaansa. 

”Kiina on finanssikriisin aikana elvyttänyt talouttaan laajentamalla tuotantokapasiteettiaan. Kohta tämä ei enää onnistu. Kiinalaisten kulutus voi edelleen kasvaa, mutta jos talouskriisi syvenee, Kiina saattaa olla yksi häviäjistä.” 

Kaikkiaan Riski on sitä mieltä, että lännessä Kiinan nousun vaikutuksia ei ole vielä analysoitu tarpeeksi syvällisesti. 

”Varsinkin Euroopan kannattaisi nyt miettiä, millaista yhteistyötä se haluaa Kiinan kanssa tehdä”, Riski sanoo ja jää miettimään. 

Siinä saattaa olla maailmanpolitiikan seuraava teema, joka osoittautuu tärkeämmäksi kuin vielä ymmärrämme.
 
Ulkopolitiikka 3/2011

Askel eteenpäin, toinen taakse

Joonas Pörsti/UP

Suomi korostaa Palestiinan kysymyksessä neuvottelutarvetta

Juha Mäkinen/UP

Suomesta puuttuu keskustelukulttuuri

Erkki Pennanen

Epäluulon kierre

Mikael Mattlin

Talouskriisin alta paljastuu uusi maailmanjärjestys

Teija Tiilikainen

Vihreä valta väistyy

Juha Mäkinen/UP

Lähi-idän palapeli etsii kokoajaa

Janne Hopsu

Euroopan rasismi rehottaa

Heta Muurinen

Velka voi tiivistää EU-rivejä

Katarina Sehm-Patomäki

Yhden miehen demokratia

Juha Mäkinen/UP

Leo Riski: Saksa joutuu yhä syvemmälle Eurooppaan

Anna-Kaisa Hiltunen

Kapinaan!

Niina Sarkonen

Kuninkaalliset sotajoukot

Juha Mäkinen

Vallan ja kaupan meri

Lauri Seppälä

Kehitysyhteistyön nousevat tähdet

Joonas Pörsti/UP

Amerikka meni rikki

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Jättiläiset horjuvat

Joonas Pörsti

Intia varustautuu Kiinan pelossa

Janne Halttu

Vaalit vahvistivat Turkin konsensusta

Johanna Nykänen

Armeijalla ratkaisun avaimet Syyriassa

Sanna Olli

Millainen on professorien maailma?

Anna-Kaisa Hiltunen

Maailmannäyttämön ammattilaiset

Anna-Kaisa Hiltunen

Hyökkäävää energiapeliä

Pami Aalto

Kuninkaasta ei saa puhua

Sirpa Nyberg

Palestiina yhdistää voimiaan

Tuomas Mustikainen, Jorma Palovaara

Puola valaa Eurooppaan tulevaisuudenuskoa

Pilvikki Kause

Klaanit hallitsevat Venäjää

Joonas Pörsti

Verkostojen valtio

Vadim Kononenko

Turkki miehittää kolmasosaa Kyproksesta

Filippos Kritiotis

Tosipohjainen jännäri varjotaloudesta

Pasi Nokelainen

Ruhtinas rauhaa rakentamassa

Jyrki Ruohomäki

Rauhanvälityksen opas ruotsalaisittain

Raimo Väyrynen

Demokratiaa voidellaan valheilla

Hiski Haukkala

Tanssia käärmeiden päällä

Janne Hopsu

Tuppisuisuus on väistynyt

Juha Mäkinen

Maailman laidalle ja takaisin

Anna-Kaisa Hiltunen

Leo Riski

Anna-Kaisa Hiltunen

Neljä tulevaisuudenkuvaa

Joonas Pörsti

Daniel Hamilton

Joonas Pörsti

Maailmanpolitiikan kartanlukija

Anna-Kaisa Hiltunen

Vallan runollinen kriitikko

Anna-Kaisa Hiltunen

Eurooppalainen rakenneteoreetikko

Anna-Kaisa Hiltunen

Aktivistiprofessorit vs. uusliberalismi

Anna-Kaisa Hiltunen

Käytännönläheinen akateemikko

Anna-Kaisa Hiltunen