Aikakauslehti politiikasta, taloudesta ja kansainvälisistä ilmiöistä

Maailman laidalle ja takaisin

Olen aina koettanut mennä sellaisia kehittymässä olevia ilmiöitä kohti, jotka kulloinkin tuntuvat tärkeiltä ja kiinnostavilta, vaikka en olisi niitä heti aluksi ymmärtänytkään”, toimittaja ja lehdistöneuvos Leo Riski sanoo.

Elämänasenne on näkynyt Riskin pitkällä uralla sekä rohkeina maisemanvaihdoksina että alati jatkuvana uuden opetteluna työn ohessa.

Kolmikymppisenä Riski lähti Afrikkaan. Hän halusi ymmärtää, mitä jo silloin tukalassa tilanteessa olleessa Somaliassa ja kehitysmaissa yleensä tapahtui. Hän päätyi vuodeksi Mogadishuun, YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n vapaaehtoiseksi tiedottajaksi.

Afrikasta tie vei Aasiaan. Neuvostoliiton joukot olivat Afganistanissa, ja muun muassa sinne suuntasi myös Riski. Ylelle kriisialueilta raportoinut toimittaja pääsi sissien kyydissä rajan yli maahan tekemään tv-juttuja.

Samoihin aikoihin Riski ehti myös dokumenttikeikalle Väli-Amerikkaan, selvittämään, mitä sandinistien hallitsemassa Nicaraguassa ja sisällissotaa käyneessä Guatemalassa oli tapahtumassa. Lisäksi hän opiskeli 1980-luvulla tv-työtä Yhdysvalloissa.

Vuonna 1987 hän sai vakiviran Yleisradiolta – mutta jätti sen pari vuotta myöhemmin siirtyessään freelanceriksi Brysseliin. EU:sta oli tulossa puheenaihe myös Suomessa.

1990-luvulla Riski kävi Ranskassa opiskelemassa dokumenttielokuvaa. Seuraavalla vuosikymmenellä hän perehtyi Frankfurtin yliopistossa Euroopan keskuspankkipolitiikkaan, luki itsensä sijoitusneuvojaksi, teki kirjeenvaihtajan töitä Berliinissä ja lähti sitten Yhdysvaltoihin, tällä kertaa tutkijaksi.

Riski tutki Harvardin yliopiston Fellows-ohjelmassa Kiinan ja Intian nousua sekä Yhdysvaltain ja Euroopan suhtautumista siihen.

”Kiinan ja Intian nousu oli minusta tuolloin suurin yksittäinen kansainvälistä politiikkaa muuttava ilmiö.”

Riskin mukaan nouseviin talouksiin on Euroopassa suhtauduttu talousnäkökulmasta. Puheenaiheeksi ovat nousseet muun muassa Aasiaan karkaavat työpaikat.

Yhdysvalloissa taas on keskitytty turvallisuuteen ja siihen, kuinka Kiina ja Intia muuttavat Yhdysvaltain asemaa johtavana suurvaltana.

Riski erottaa Yhdysvaltain keskustelussa vielä realistisen ja yhteistyötä painottavan koulukunnan. Realistien mukaan Kiina nousee ja saattaa uhata Yhdysvaltojen asemaa. Siksi Yhdysvaltojen kannattaa padota nousevan suurvallan mahtia, esimerkiksi tiivistämällä suhteita Intiaan.

Yhteistyötä painottavan koulukunnan mukaan Kiina voidaan sitoa kansainvälisen järjestelmän sääntöihin sitä paremmin, mitä enemmän sen kanssa tehdään yhteistyötä. Jos Kiina jätetään valtapelien ulkopuolelle, sen asenne todennäköisesti muuttuu uhkaavaksi.

Nyt finanssikriisi on kuitenkin jakanut pelinappuloita uudelleen, Riski sanoo.

Yhdysvaltain suhteellinen voima on vähentynyt, ja Kiinalla on yhä enemmän painostusvaltaa varsinkin taloudessa. Se voi ostaa tai olla ostamatta Yhdysvaltain arvopapereita ja siten vaikuttaa koko maailman talouteen.

Mutta on finanssikriisi luonut uhkia myös Kiinaa kohtaan. Riskin mukaan suurin niistä liittyy siihen, ettei Kiina voi enää jatkaa entisenlaista elvytyspolitiikkaansa.

”Kiina on finanssikriisin aikana elvyttänyt talouttaan laajentamalla tuotantokapasiteettiaan. Kohta tämä ei enää onnistu. Kiinalaisten kulutus voi edelleen kasvaa, mutta jos talouskriisi syvenee, Kiina saattaa olla yksi häviäjistä.”

Kaikkiaan Riski on sitä mieltä, että lännessä Kiinan nousun vaikutuksia ei ole vielä analysoitu tarpeeksi syvällisesti.

”Varsinkin Euroopan kannattaisi nyt miettiä, millaista yhteistyötä se haluaa Kiinan kanssa tehdä”, Riski sanoo ja jää miettimään.

Siinä saattaa olla maailmanpolitiikan seuraava teema, joka osoittautuu tärkeämmäksi kuin vielä ymmärrämme.

Ulkopolitiikka 3/2011