Aikakauslehti politiikasta, taloudesta ja kansainvälisistä ilmiöistä

Ruokaturvaa vapaakaupalla

Kiina on kahden viime vuosikymmenen aikana onnistunut vähentämään aliravittujen määrää 100 miljoonalla, vaikka maan väestö on samaan aikaan kasvanut lähes 200 miljoonan ihmisen verran.

Yksi tärkeimmistä tekijöistä vihreän vallankumouksen taustalla on ollut maatalousmaan siirtäminen kiinalaisten ruokaturvan kannalta olennaisten kasvien, kuten riisin ja vehnän viljelyyn, todetaan OECD:n ja FAO:n kesällä julkaisemassa raportissa.

Näiden kasvien viljelyä on voitu lisätä sen jälkeen kun Kiina liittyi Maailman kauppajärjestön WTO:n jäseneksi vuonna 2001. Jäsenyyden ansiosta Kiina on voinut lisätä esimerkiksi juurikkaiden, sokerin ja rapsin tuontia. Viljelykelpoista maata on vapautunut ruokaturvan kannalta olennaisille kasvilajeille. Kiinan maataloustuotteiden kauppa on kasvanut WTO-jäsenyyden aikana noin 28 miljardista dollarista noin 156 miljardiin dollariin.

Raportin mukaan maataloustuotanto on lisääntynyt ja ruokaturva parantunut myös siksi, että Kiinan hallinto on panostanut maatalouskoneiden modernisointiin ja esimerkiksi kastelujärjestelmien laajentamiseen. Lisäksi maatalouden verotusta on kevennetty, mikä on nostanut maaseutuväestön tulotasoa. Maaseudun asukkaat ovat voineet käyttää ruokaan aiempaa pienemmän osan tuloistaan.

OECD ennustaa, että kiinalaisten henkeä kohti lasketut tulot yli kaksinkertaistuvat seuraavan vuosikymmenen aikana, mikä lisää ruoan kysyntää huimasti.

Kiinalaisten ruokaturvalle ei kuitenkaan lupaa hyvää se, että jopa 40 prosenttia Kiinan viljelykelpoisesta maasta on pilaantunut maaperän eroosion ja happamoitumisen takia. Siksi ruoka on tulevaisuuden Kiinassa aiempaa parempi bisnes. Siitä todistaa esimerkiksi kiinalaissijoittajien into haalia viljelymaata käyttöönsä ulkomailta.