Aikakauslehti politiikasta, taloudesta ja kansainvälisistä ilmiöistä
 

Kaakkois-Aasiaan syntyy talousyhteisö

Markku Salomaa

Kaakkois-Aasian maiden järjestö Asean pyrkii vuoteen 2020 mennessä muodostamaan asteittain yhteismarkkina-alueen (AEC), jossa tuotteet, palvelut, pääomat ja työvoima liikkuvat vapaasti.

 

AEC muistuttaa rakenteiltaan ja toimin­noiltaan entistä Euroopan talous­yhteisöä ja syntyy nykyisen Asea­nin sihteeristön pohjalta, joka toimii Indonesian pääkaupungissa Jakar­tassa.

Aseaniin kuuluvat nyt Malesia, Indonesia, Filippiinit, Singapore, Thaimaa, Brunei, Vietnam, Laos, Myanmar ja Kambodža (ks. kartta s. 35). Niiden lisäksi AEC:hen on tulossa mukaan Itä-Timor.

Jo nyt alueella käynnistetään Aseanin osarahoituksella laajoja infrastruktuurihankkeita: rakenteilla on moottoriteitä, nopeita rautatie­yhteyksiä, lentokenttiä ja vapaasatamia.

Maat rakentavat yhteismarkki­noita myös tunnustamalla vuodesta 2015 alkaen kahdeksan akateemi­sen alan, kuten lääkäreiden, insi­nöörien ja kirjanpitäjien, tutkinnot hyväksytyiksi muissa AEC-maissa.

Alueen tuotanto on edullisuu­dessaan kova haaste EU:lle ja Poh­jois-Amerikan vapaakauppa-alueel­le Naftalle, sillä ne eivät pysty kil­pailemaan AEC:n kanssa tuotan­nontekijöiden hinnoilla.

Taloudellisen yhdentymisen lisäksi Aseanin talousyhteisön pe­rustana on ajatus poliittisesta ja turvallisuusyhteistyöstä sekä sosio­kulttuurisesta yhteistyöstä.

Poliittista ja turvallisuusyhteis­työtä tehdään nyt Asean-maiden alueellisessa foorumissa, jonka tehtävänä on kriisien ennaltaehkäi­sy. Sille ei kuitenkaan ole tulossa oikeutta puuttua jäsenmaiden sisäisiin asioihin – jäsenmaat ovat hyvin tarkkoja suvereniteettinsa säilyttämisestä.

Sosiokulttuurinen yhteistyö on osoittautunut kaikkein ongelmalli­simmaksi maiden keskinäisen erilai­suuden vuoksi. Osa maista on tasa­valtoja ja osa kuningaskuntia, osa markkinatalousmaita ja osa sosia­listisia maita, osa buddhalaisia ja osa islamilaisia maita. Filippiinit on pääuskonnoltaan kristitty maa.

Indonesia, Filippiinit, Malesia ja Thaimaa lasketaan Kaakkois-Aasian tiikerinpentutalouksiksi. Niiden talous kasvaa ripeästi ja kasvu perustuu viennille. Kuitenkin vain Filippiinejä voidaan pitää demokra­tian mallimaana. Itä-Timor ja Kambodža ovat köyhiä, kun taas Brunei on hyvin rikas.

Asean-mailla on keskenään myös poliittisia ristiriitoja. Thaimaa ja Kambodža ovat jopa sotineet maiden rajalla sijaitsevasta Prasat Preah Vihearin viidakkotemppelis­tä. Kulttuurinen erilaisuus voi jar­ruttaa myös muuta yhteistyötä.

Aseanin yhteistyösuunnitelmiin ei kuulu federatiivisten rakenteiden luomista. AEC:lle ei ole kaavailtu ylivaltiollisia elimiä eikä kansallisen suvereniteetin yli menevää toimi­valtaa. Ne voivat toki syntyä myö­hemmän kehityksen tuloksena, kuten EU:ssa.

Euroopan esikuvan perusteella voi kuitenkin arvella, että alueen maiden talous tuskin yhdentyy kovin radikaalisti, ellei yhdentymi­selle omaksuta myös poliittisia ulottuvuuksia. Euroopan kokemus on, että talous on mitä suurimmas­sa määrin politiikkaa.

Jos työnjaosta ja etujen yhteen­sovittamisesta ei sovita poliittisella yhteistyöllä, AEC hyödyttää erito­ten niitä Asean-maita, joilla on jo nyt korkeatasoinen teollistuotan­nollinen perusta.

 

Kirjoittaja on vieraileva professori Burapha-yliopiston valtio- ja lakitieteen tiedekunnassa Thaimaassa.

 
Ulkopolitiikka 3/2013

Maailmantalouden tukipylväät horjuvat

Teija Tiilikainen/UP

Siirtolaiset lähtevät Euroopasta

Anna Virkama, kuva Fields of View/Flickr

Suomen uusi nousu

Anna-Kaisa Hiltunen/UP, kuvitus Antti Valta

Suomi haluaa Keski-Aasiaan

Heta Muurinen, kuva Peretzp/Flickr

Puhtaan sodan illuusio

Erik Nyström, kuva Cpl Mark Webster/Defenceimagery.mod.uk

Pelko ei jätä sormenjälkiä

Anaïs Marin

Kameleontti kanslerina

Yrjö Lautela

Pohjolakin haalii maata

Anna-Kaisa Hiltunen/UP, kartta Kauko Kyöstiö

Diplomaattinen vaihtoehto

Joonas Pörsti/UP, kuva Jaakko Kilpiäinen

Ruokaturvaa vapaakaupalla

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Kirkkoslaavi ei kelpaa Lukašenkalle

Juha Mäkinen/UP

Norja tarvitsee upseereja ulkomailta

Juha Mäkinen/UP

Boikotin boikotointia

Juha Mäkinen/UP

Mannaa taivaasta

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Amerikoiden läpitunkematon liitos

Juha Mäkinen/UP

Miksi Yhdysvaltain poliittinen järjestelmä on kykenemätön päätöksentekoon?

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Suomi jakautuu voittajiin ja häviäjiin

Joonas Pörsti/UP

Uusi, vanha IMF

Matti Ylönen

Länsi purkaa kaupan esteitä

Johanna Jacobsson

Kaakkois-Aasiaan syntyy talousyhteisö

Markku Salomaa

Vienti edellä

Kristi Raik

Menneisyyden varjot

Kukka Ranta

Norja hakee energiaa yhä pohjoisempaa

Juha Mäkinen/UP

Saudit eivät pelkää enää

Liisa Liimatainen

Ketteröityykö Maailmanpankki?

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Nato-yhteistyö tarvitsee uusia muotoja

Juha Rainne & Teemu Sepponen

Ruoan uusi geopolitiikka

Niina Oisalo

Venäläistä rulettia Kašmirissa

Olli Ruohomäki

Politiikan ja taloustieteen synteesi

Juha Mäkinen/UP

Globaalin vallan rappio

Teija Tiilikainen/UP

Turkin johto ajoi itsensä ahtaalle

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Läntinen järjestelmä säröilee

Justiina Dahl