Aikakauslehti politiikasta, taloudesta ja kansainvälisistä ilmiöistä

Maailmanpolitiikan kartanlukija

Pekka Korhoselle nimet ovat geopoliittisen vallan ilmentymiä.

Mikä on Aasia? Manner tietysti, mutta kuinka se on nimetty? Ja ennen kaikkea: kenellä on valta nimetä?

Tällaisia pohtii työkseen Jyväskylän yliopiston maailmanpolitiikan professori Pekka Korhonen. Opiskelijat pitävät häntä mietteliäänä tyyppinä, joka rakastaa nimien politiikkaa, kuvia, karttoja ja alkukielisiä lähteitä.

Korhonen on toiminut Jyväskylän maailmanpolitiikan professorina vuodesta 2004. Jyväskylästä hän aikanaan väittelikin, mutta on työskennellyt urallaan Suomen lisäksi muun muassa Japanissa, Australiassa, Singaporessa ja Kiinassa.

Erityisen kiinnostunut Korhonen on Japanista. Esimerkiksi viime keväänä hänen kerrotaan luennoineen siitä, kuuluuko Japani Aasian mantereelle vai sen ulkopuolelle.

Opiskelijoiden mukaan Korhosen luennot ovat ehdottoman teoreettisia, mutta professorilla on ”uskomaton taito” havainnollistaa teorioita konkreettisin esimerkein, usein juuri kartoin.

Lisäksi Korhonen elävöittää opetustaan alkukielisillä teksteillä. Opiskelijat kertovat lukeneensa professorin luentomateriaaleista lainauksia ainakin Maailmanpolitiikan kartanlukija Pekka Korhoselle nimet ovat geopoliittisen vallan ilmentymiä. norjaksi, ruotsiksi, japaniksi, saksaksi, englanniksi ja ranskaksi.

Myös tenttikirjojen nimet Korhonen esittää alkuperäiskielillä, vaikkei vaadikaan alkukielisten teosten lukemista; suomennoksetkin käyvät.

”Muinaiskreikka tenttikirjalistassa tuottaa hilpeyttä”, eräs opiskelija toteaa.

Kun opiskelijoita pyytää kuvailemaan professorinsa tieteellistä maailmankuvaa yhdellä sanalla, vastaukseksi saa ”kontingenssin”, mahdollisuuden tai sattuman.

Opiskelijoiden mukaan Korhonen rakentaa tieteellisen maailmankuvansa sen lähtöoletuksen varaan, että kansainvälisen politiikan ilmiöt voivat tapahtua lukemattomilla eri tavoilla. Varsinkin valta ilmenee maailmanpolitiikassa eri tavoin näkökulman – ja käytettyjen nimien – mukaan.

Tiesitkö esimerkiksi, että Kiinan alkuperäiskielinen nimi Zhongguo tarkoittaa maailman keskusta?

Ulkopolitiikka 3/2011