Aikakauslehti politiikasta, taloudesta ja kansainvälisistä ilmiöistä

Vallan runollinen kriitikko

Lappilaistunut brittiprofessori tarkkailee maailmaa lahjomattoman inhorealistisesti.

Foucault, Foucault ja Foucault. Siinä Lapin yliopiston kansainvälisen suhteiden professorin Julian Reidin lempiaiheet, sanovat opiskelijat.

Reid on erikoistunut Michel Foucault’n biovallan teoriaan. Opiskelijoiden mukaan hän on kriittinen jälkistrukturalisti, jonka repertuaariin kuuluvat biovallan ohella esimerkiksi sellaiset käsitteet kuin turvallisuus, kehitys ja hallinta.

Erään opiskelijan mukaan Fou-cault’sta ”on muodostunut jopa eräänlainen vitsi”, niin paljon ja usein professori biovallasta puhuu. Toinen opiskelija toteaa, ettei muista koskaan olleensa Reidin luennolla tai seminaarissa, jossa olisi käsitelty mitään muuta.

Vallan runollinen kriitikko Lappilaistunut brittiprofessori tarkkailee maailmaa lahjomattoman inhorealistisesti. Opiskelijoiden mukaan biovallassa tai -politiikassa on kyse siitä, ”mitä tapahtuu, kun turvallisuuden ja/tai kehityksen viittauskohteeksi tulee elämä”.

Kuulostaako vaikeaselkoiselta?

Biopolitiikka voidaan yrittää kääntää teoriakielestä suomeksi myös puhumalla vallasta, jonka ei katsota toimivan vain rajatuissa yhteiskunnallisissa instituutioissa, kuten kouluissa tai vankiloissa, vaan jonka nähdään levinneen koskemaan ihmisen koko elämää.

Kyse on kokonaisvaltaisesta kontrollista: biovallan tutkija katsoo maailmaa erilaisten yhteiskunnallisten vallan verkostojen näkökulmasta ja tarkkailee, kuinka verkostot koettavat kontrolloida elämää läpikotaisin.

Ymmärsipä foucault’laisesta tai reidläisestä biovallan määrittelystä mitään tai ei, selvää on ainakin se, että Reid tutkii maailmaa äärimmäisen kriittisesti. Erään opiskelijan mukaan professori katsoo ”jokaisen poliittisen instituution väärinkäyttävän asemaansa”.

Nietzschemäistä pessimismiä

Tästä lähtökohdasta Reid tarkkailee poliittisten instituutioiden toimintaa opiskelijoiden mukaan ”lahjomattomasti” ja ”äärimmäisen osuvasti”. Osa opiskelijoista kuvaa Reidiä jopa nietzschemäisen pessimistiseksi inhorealistiksi. Paraikaa Reidin lempiaiheita kuuluvat olevan rakenteellisen väkivallan ja uusliberalistisen markkina-ajattelun kritiikki.

Ennen professuuriaan Lapin yliopistossa Reid luennoi kansainvälisistä suhteista esimerkiksi Cambridgen ja Sussexin yliopistoissa Britanniassa. Hän väitteli Lancasterin yliopistosta vuonna 2004 aiheenaan sota, valta ja vastarinta. Hänen tutkimuksensa palkittiin vuoden parhaana brittiläisenä kansainvälisten suhteiden väitöskirjana. Osa opiskelijoista sanoo suoraan, että Reidin äärimmäinen kriittisyys käy toisinaan ahdistavaksi.

”Seurauksena voi olla äärimmäinen pessimismi tai elämisen mielekkyyden ja oman alan tutkimuksen kokeminen turhana”, eräs opiskelija toteaa. Toisen mukaan opiskelijat poistuvat

professorin luennoilta ajoittain ”suuri maailmantuska harteillaan”.

Toisaalta älyllisten tuskiensa kanssa painiskelevat opiskelijat voivat lohduttautua – lukemalla Reidin tekstejä. Opiskelijoiden mukaan professori kirjoittaa terävästä kritiikistään huolimatta suorastaan runollisesti niin artikkeleissaan, kirjoissaan kuin sähköposteissaankin.

Ulkopolitiikka 3/2011