Aikakauslehti politiikasta, taloudesta ja kansainvälisistä ilmiöistä

Käytännönläheinen akateemikko

Nato-kommenteistaan tunnettu tamperelaisprofessori on opiskelijoiden mielestä vaikutusvaltainen verkostoituja, jonka työssä teoria ja käytäntö lyövät kättä.

Entinen Nato-teologi, joka on viime aikoina alkanut puhua – tunteista.

Tällainen kuva piirtyy Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professorista Tuomas Forsbergistä opiskelijoiden näkemysten ja professorin julkaisujen perusteella.

Opiskelijoiden mukaan Forsberg käsittelee opetuksessaan mieluusti tunteiden vaikutusta kansainväliseen politiikkaan. Professori on viime aikoina myös tutkinut tunteita esimerkiksi Venäjän 2000-luvun ulkopolitiikassa.

Psykologinen ote kansainväliseen politiikkaan tuntuu kiinnostavan professoria muutenkin. Forsberg on tutkinut äskettäin myös esimerkiksi rationaalisen valinnan ja psykologian merkitystä kriisitilanteiden päätöksenteossa.

Kenties parhaiten Forsberg kuitenkin muistetaan Nato-kommentaattorina. Hän julkaisi vuonna 2002 Nato-kirjan, jonka esipuheessa hän viittaa itseensä ironisesti ”Nato-teologina”.

Kirjansa julkistamisen aikaan Forsberg kommentoi Suomen kuumana käynyttä Nato-keskustelua niin usein, että hänet opittiin tuntemaan kotimaan virallisena Nato-myönteisenä tutkijana.

Helsingin Sanomien haastattelussa Forsberg totesi tuolloin, ettei Suomen liittoutumattomuuslinja enää perustunut ”aitoon strategiseen valintaan” vaan ”sisäpoliittisista syistä syntyneeseen kompromissiin”.

Kohti kriittistä realismia

Naton lisäksi Forsberg on tutkinut myös Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, transatlanttisia suhteita ja EU:n roolia kansainvälisenä toimijana.

Nato-kirjan Forsberg julkaisi Ulkopoliittisen instituutin tutkimusjohtajana. Aiemmin hän työskenteli instituutissa väliaikaisena johtajana ja tutkijana. Hän väitteli Walesin yliopistosta vuonna 1998 ja analysoi väitöskirjassaan Saksan yhdistymistä sekä Kuriilien saarten kiistaa konstruktivistisesta näkökulmasta.

Opiskelijat katsovat Forsbergin nykyisen tieteellisen otteen painottuvan kriittiseen realismiin, jossa tutkimuksen avulla etsitään ulkoisen todellisuuden eihavaittavissa olevia rakenteita. Varttuneiden opiskelijoiden mukaan professori on uransa edetessä alkanut painottaa myös tieteidenvälisyyttä ja käytännön merkitystä akateemiselle tutkimukselle.

Ulkopolitiikan käytännön ja teorian suhde näkyy professorin työssä opiskelijoiden mukaan myös poikkeuksellisen vilkkaana verkostoitumisena.

Erään opiskelijan mukaan Forsberg on ”yksi harvoista suomalaisista kansainvälisen politiikan tutkijoista, jotka liikkuvat sujuvasti paitsi oman oppiaineensa, myös muiden tieteenalojen ja päivänpolitiikan toimijoiden keskuudessa”.

Forsberg itse totesi Tampereen virkaanastujaisesitelmässään talvella 2008, että ”akateemisen tutkimuksen suhde ulkopoliittiseen päätöksentekoon on jäänyt ohueksi”.

Muutamat opiskelijat sijoittavatForsbergin poliittisesti oikealle ja ounastelevat, että tällä on erityisen hyvät suhteet kokoomuspiireihin.

”Kaiketi vaikutusvaltainen akateemikko”, eräs opiskelija toteaa.

Ulkopolitiikka 3/2011