Aikakauslehti politiikasta, taloudesta ja kansainvälisistä ilmiöistä
 

Kehitys laannuttaa konfliktit

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Aseellisista konflikteista kärsivien maiden määrä näyttää puoliintuvan nykyisestä vuoteen 2050 mennessä, laskevat sodan- ja rauhantutkijat.

Siinä missä maailman maista nyt noin 15 prosenttia kärsii konflikteista, osuus pienenee vuoteen 2050 mennes­sä noin 7 prosenttiin, arvioivat Oslon rauhantutkimusinstituutin tutkijat In­ternational Studies Quarterly -lehdessä julkaistussa artikkelissaan.

Tutkijat ennustavat 169 maan kon­fliktialttiutta kahdeksan syyn perusteella. Maan riski luisua aseelliseen selkkauk­seen on sitä suurempi, mitä enemmän maalla on konflikteja lähihistoriassaan ja mitä levottomammalla alueella maa sijaitsee. Myös väestön ja etenkin nuor­ten suuri määrä, alhainen koulutustaso ja imeväiskuolleisuuden yleisyys lisäävät riskiä. Lisäksi öljystä ja muista luonnon­varoistaan riippuvaisilla mailla on muita suurempi konfliktiriski, samoin mailla, joissa yhdellä etnisellä ryhmällä on hal­litseva asema.

Tutkimuksen mukaan konfliktit vä­henevät eniten Länsi-Aasiassa ja Pohjois- Afrikassa. Alueiden maista lähes joka kolmas kärsii nyt aseellisista selkkauk­sista, mutta osuus pienenee noin kuuteen prosenttiin.

Tärkeimmät konfliktiriskiä vähen­tävät tekijät ovat tutkijoiden mukaan hyvin yksinkertaisia: kun entistä har­vempi lapsi kuolee ennen ensimmäistä syntymäpäiväänsä ja entistä useam­pi lapsi pääsee kouluun, selkkaukset rauhoittuvat. Hyvä kehityspolitiikka näyttää siis olevan hyvää turvallisuus­politiikkaa.


 
Ulkopolitiikka 4/2013

Vanhat viholliset yllättivät

Teija Tiilikainen/UP

Profeetan perintö

Teksti: Hannu Juusola, Kuva US Navy / Wikimedia Commons

Koskenniemen maailma

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Kehitys laannuttaa konfliktit

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Turva on tiukassa

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Afrikan saaria hallitaan parhaiten

Joonas Pörsti/UP

Kehitysyhteistyön tulokset jäävät piiloon

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Maailman pohjoisin raja

Juha Mäkinen/UP

Miksi Suomen pitäisi liittyä Natoon, jos Ruotsi liittyy?

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Turkin poliittinen kulttuuri muuttui

Ahu Yigit

Islamismin jälkeen

Mikko Mäki

Lännen on joustettava Iranin ydinkiistassa

Tytti Erästö

Ihmisoikeuksia vai lännen oikeuksia?

Juha Mäkinen/UP

Kevennystä valkoisen miehen taakkaan

Noora Kotilainen

Perun keskiluokka kuluttaa ja protestoi

Anna Virkama

Keskinäisriippuvuus syvenee

Erkki Tuomioja

Puolustuspolitiikan vaihtoehdoista

Jukka Aminoff

Pankkiautomaatilla Myanmarissa

Eeva Eronen

Länsi-Balkanin väliinputoajat

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Vuoropuhelu ehkäisee uusia konflikteja

Niina Oisalo

Katso ihmistä silmiin

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Kumppani vai vihollinen?

Vadim Kononenko

Irakin totuuden hetki

Teksti: Erik Nyström, kuva: Wikimedia Commons

Seitsemän kuolemansyntiä

Joonas Pörsti/UP

Irakin öljybuumi hyödyttää Kiinaa

Pasi Nokelainen

Muslimiveljeskunta itseään etsimässä

Janne Hopsu

Romanivastaisuus valtasi Ranskan

Anna Kokko

Antonio Missiroli: ”EU tarvitsee laivaston”

Teksti: Joonas Pörsti / UP, kuva: EUNAVFOR / Flickr

Vienti nostaa Espanjaa

Raine Tiessalo

Pikkuveljen kasvu huolestuttaa Ranskassa

Raine Tiessalo

Tietoverkot sodassa

Jarno Limnéll

Maatalous investointien viidakossa

Niko Humalisto

Hei mekin vakoillaan!

Anna-Kaisa Hiltunen / UP

Tukiopetuksella PISA-huipulle

Kirsi Crowley

Nyky-Venäjän kipupisteet valkokankaalla

Katri Pynnöniemi