Islamismin jälkeen

Asef Bayat (toim.): Post-Islamism. The Changing Faces of Political Islam. Oxford University Press 2013, 351 s.

Mikko Mäki

Illinois'n yliopiston sosiologian professori Asef Bayat kutsuu post-islamismiksi niitä edistyksellisiä muutoksia, joita uslimienemmistöisten yhteiskuntien politiikassa on viime vuosina tapahtunut. Post-islamistinen ajattelu korostaa sekä oikeuksia että uskonnollisuutta, suosii maallista valtiota mutta myöntää uskonnolle aktiivisen roolin yhteiskunnassa.

Illinois’n yliopiston sosiologian professori Asef Bayat kut­suu post-islamismiksi niitä edistyksellisiä muutoksia, joita muslimienemmistöisten yhteiskuntien politiikassa on viime vuosina tapahtunut. Post-islamistinen ajattelu korostaa sekä oikeuksia että uskonnollisuutta, suosii maallista valtiota mutta myöntää uskonnolle aktiivisen roolin yhteiskunnassa.

Post-islamististen liikkeiden malliesimerkkejä ovat Iranis­sa 1990-luvun loppupuolelta lähtien vaikuttaneet reformistit ja maan nykyinen, vihreäksi liikkeeksi kutsuttu uudistusliike. Bayatin mukaan myös Indonesian PJP-puolue, Marokon PJD ja Turkin AK-puolue voidaan nähdä post-islamistisina toimijoina.

Bayatin mukaan post-islamistiset liikkeet ovat joutuneet kohtaamaan muun muassa individualismin nousun. Markki­natalous on muokannut muslimienemmistöisiä yhteiskuntia individualistiseen suuntaan, ja post-islamistiset toimijat suh­tautuvatkin yleensä positiivisesti vapaaseen markkinakilpai­luun. Demokratiassa monet post-islamistiset toimijat pitävät vastaavasti tärkeimpänä vaalien vapautta.

Kirjoittaja laskee Turkkia hallitsevan AK-puolueen post-islamistiseksi, koska se toimii osana demokraattista järjestelmää. AK-puolue ajaa kuitenkin sisällöltään erilaista politiikkaa kuin monet muut post-islamistiset liikkeet: se pyrkii islamilaistamaan pikemminkin yksilöitä kuin instituutioita.

Sekulaari valtio avaa mahdollisuuksia myös post-islamis­tisille toimijoille. Samalla esimerkiksi AK-puolue on joutunut sovittamaan poliittista agendaansa sekulaarin valtion viiteke­hykseen ja toimimaan sen rajoissa. Paine niin sisä- kuin ulko­puoleltakin on ollut merkittävä.

Kirjoittaja on tutkija Rauhan- ja konfliktintutkimuskeskus TAPRI:ssa.

Sähköposti Facebook LinkedIn Twitter Lisää