Aikakauslehti politiikasta, taloudesta ja kansainvälisistä ilmiöistä
 

Perun keskiluokka kuluttaa ja protestoi

Anna Virkama

Vielä kymmenisen vuotta sitten Liman nykyaikaisissa ostoskeskuksissa kävi lähinnä valkoihoisia, varakkaita pääkaupunkilaisia. Nyt talvikauden loppuunmyynnissä asiakaskunta näyttää etnisesti monimuotoisemmalta, ja ostoksille tullaan maakunnistakin, kirjoittaa Anna Virkama.


Ostoskeskuksessa on sunnuntai-iltana ruuhkaa Perun pääkaupungissa Limassa. Mainoskyltit houkutte­levat ostamaan paljon ja halvalla.

Vielä kymmenisen vuotta sitten Liman nykyai­kaisissa ostoskeskuksissa kävi lähinnä valkoihoisia, varakkaita pääkaupunkilaisia. Nyt talvikauden loppuunmyynnissä asia­kaskunta näyttää etnisesti monimuotoisemmalta, ja ostoksille tullaan maakunnistakin. Lähes kaiken, pikaruoka-ateriasta ken­käpariin, voi hankkia osamaksulla tai kulutusluotolla.

Perun talous on viime vuosikymmenen aikana kasvanut tasaisesti yli kuuden prosentin tahtia, ja kasvu on taannut yhä useammalle perulaiselle mahdollisuuden kuluttaa. Uusia ostos­keskuksia rakennetaan eri puolille maata, ja myyntiluvut ovat kolminkertaistuneet vuosikymmenessä.

Latinalaisen Amerikan kehityspankin mukaan Perun kes­kiluokka kaksinkertaistui vuosina 2005–2011. Nopeasti kas­vava uusi keskiluokka ei ole ainoastaan Perun talouskasvun seuraus, vaan se myös kasvattaa taloutta merkittävästi. Perun talouskasvu on perinteisesti ollut kaivosteollisuuden vientitu­lojen varassa, mutta globaalissa talouskriisissä kasvu tarvitsee jatkuakseen yhä enemmän kotimaista kulutusta.

Perulaisessa poliittisessa keskustelussa niin sanottuun uu­teen keskiluokkaan lasketaan kaikki yli 1 100 nuevo solea eli noin 300 euroa kuussa hankkivat kotitaloudet. Ryhmään kuu­luu noin viidennes väestöstä, ja se kasvaa yhteiskuntaluokista nopeimmin.

Kuluttaminen ja talouskasvu eivät silti välttämättä riitä pitämään uutta keskiluokkaa tyytyväisenä. Chilessä ja Brasi­liassa on ollut vuoden mittaan useita mittavia protesteja, eikä Perukaan ole säästynyt mielenosoituksilta.

Hiljattain barrikadeille ovat nousseet ainakin opiskelijat, terveydenhuoltoalan ammattilaiset ja ammattiliitot. Talous­kasvusta huolimatta epäkohtia riittää: rikollisuus ja yleinen turvattomuus, asumisolojen, koulutuksen ja terveydenhuollon puutteet, alueellinen ja etninen epätasa-arvo sekä ympäristö­ongelmat.

Viimeisimmän Latinobarometer-kyselyn mukaan perulai­set luottavat demokraattiseen valtioon vähemmän kuin naa­purimaiden kansalaiset, vaikka Peru onkin vakautunut viime vuosikymmeninä.

Radikaali maolainen Loistava polku -sissiliike hallitsi 1980- ja 1990-luvuilla osaa maasta, erityisesti Ayacuchon alu­een vuoristoseutua. Sissit vastustivat Perun sotilashallintoa ja epätasa-arvoista tulonjakoa. Konfliktin seuraukset tuntuivat pääkaupungissa asti: vuonna 1992 autopommi Mirafloresin liikekaupunginosassa tappoi 25 siviiliä. 1990-luvun loppu­puolella Perun hallitus onnistui kukistamaan Loistavan polun – ihmisoikeusrikoksista ja kavalluksista syytetyn presidentti Alberto Fujimorin johtamana.

Harvardin yliopiston professori ja perulaisen El Comerçio -sa­nomalehden kolumnisti Steven Levitsky arvioi, että perulaisten luottamuspula demokraattista valtiota ja poliittisia puolueita kohtaan liittyy valtion kyvyttömyyteen tarjota kansalaisille pe­ruspalveluita erityisesti maakunnissa. Kärsijäksi joutuu nimen­omaan keskiluokka, sillä varakkaimmalle väestönosalle julkis­ten koulutus- ja terveydenhuoltopalveluiden toimimattomuus ei tuota ongelmia – se voi ostaa palvelut yksityiseltä sektorilta.

Lisäksi luottamusta valtioon syö voimakas harmaan ta­louden kulttuuri: noin neljä viidestä perulaisesta työskentelee virallisen talouden ulkopuolella. Moni keskiluokkaan kivunnut ei kuulu sairasvakuutusten ja terveyspalvelujen piiriin, ei saa pankista lainaa eikä pysty suunnittelemaan talouttaan pitkällä aikavälillä.

Siksi uusi keskiluokka on vaarassa joutua hallitsemat­tomaan velkakierteeseen, kun kulutusluottoja myönnetään helpoin perustein. Kunnollinen so­siaaliturva takaisi, ettei esimerkiksi äkillinen onnettomuus romuta per­heiden taloutta. Ilman yhteiskunnal­lista tukiverkostoa keskiluokasta on helppo pudota takaisin köyhyyteen, mikä ruokkii epävakautta.

 

Kirjoittaja on Perussa asuva sosiologi.

 
Ulkopolitiikka 4/2013

Vanhat viholliset yllättivät

Teija Tiilikainen/UP

Profeetan perintö

Teksti: Hannu Juusola, Kuva US Navy / Wikimedia Commons

Koskenniemen maailma

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Kehitys laannuttaa konfliktit

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Turva on tiukassa

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Afrikan saaria hallitaan parhaiten

Joonas Pörsti/UP

Kehitysyhteistyön tulokset jäävät piiloon

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Maailman pohjoisin raja

Juha Mäkinen/UP

Miksi Suomen pitäisi liittyä Natoon, jos Ruotsi liittyy?

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Turkin poliittinen kulttuuri muuttui

Ahu Yigit

Islamismin jälkeen

Mikko Mäki

Lännen on joustettava Iranin ydinkiistassa

Tytti Erästö

Ihmisoikeuksia vai lännen oikeuksia?

Juha Mäkinen/UP

Kevennystä valkoisen miehen taakkaan

Noora Kotilainen

Perun keskiluokka kuluttaa ja protestoi

Anna Virkama

Keskinäisriippuvuus syvenee

Erkki Tuomioja

Puolustuspolitiikan vaihtoehdoista

Jukka Aminoff

Pankkiautomaatilla Myanmarissa

Eeva Eronen

Länsi-Balkanin väliinputoajat

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Vuoropuhelu ehkäisee uusia konflikteja

Niina Oisalo

Katso ihmistä silmiin

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Kumppani vai vihollinen?

Vadim Kononenko

Irakin totuuden hetki

Teksti: Erik Nyström, kuva: Wikimedia Commons

Seitsemän kuolemansyntiä

Joonas Pörsti/UP

Irakin öljybuumi hyödyttää Kiinaa

Pasi Nokelainen

Muslimiveljeskunta itseään etsimässä

Janne Hopsu

Romanivastaisuus valtasi Ranskan

Anna Kokko

Antonio Missiroli: ”EU tarvitsee laivaston”

Teksti: Joonas Pörsti / UP, kuva: EUNAVFOR / Flickr

Vienti nostaa Espanjaa

Raine Tiessalo

Pikkuveljen kasvu huolestuttaa Ranskassa

Raine Tiessalo

Tietoverkot sodassa

Jarno Limnéll

Maatalous investointien viidakossa

Niko Humalisto

Hei mekin vakoillaan!

Anna-Kaisa Hiltunen / UP

Tukiopetuksella PISA-huipulle

Kirsi Crowley

Nyky-Venäjän kipupisteet valkokankaalla

Katri Pynnöniemi