Aikakauslehti politiikasta, taloudesta ja kansainvälisistä ilmiöistä
 

Seitsemän kuolemansyntiä

Heikki Aittokoski: Narrien laiva. Matka pieleen menneessä maailmassa. HS-kirjat 2013, 295 s.

Joonas Pörsti/UP

Myöhäiskeskiajalla elänyt saksalainen oikeustieteen tohtori Sebastian Brant lähestyi aikalaistensa paheita pirullisella satiirilla runoelmassaan Das Narren Schyff (Narrien laiva) vuodelta 1494. Brantin säkeet opastavat Helsingin Sanomien ulkomaantoimittajaa Heikki Aittokoskea, joka seilaa omassa Narrien laivassaan Brantin tavoin ihmisyyden synkimmille vesille.

Myöhäiskeskiajalla elänyt saksalai­nen oikeustieteen tohtori SebastianBrantlähestyi aikalaistensa paheita pi­rullisella satiirilla runoelmassaan Das Narren Schyff (Narrien laiva) vuodelta 1494. Brantin säkeet opastavat Helsingin Sanomien ulkomaantoimittajaa Heikki Aittokoskea, joka seilaa omassa NarrienlaivassaanBrantin tavoin ihmisyyden synkimmille vesille.

Aittokoski otti vuoden virkavapaa­ta ja matkusti Mogadishuun, Kabuliin, Dhakaan, Kiovaan, Lontooseen ja Nica­raguan takamaille. Hän kertoo pieleen menneestä maailmasta, kysyy miksi niin monin paikoin näyttää sysipimeältä ja etsii matkoillaan kirkkaita toivon lyhtyjä – kuten Afganistanissa jo aiemmin toi­mittajana haastattelemaansa teinityttöä Fazilaa, joka on kaikista mahdollisista vastuksista huolimatta päässyt kadulta sisähalliin harrastamaan rakastamaansa skeittausta.

Aittokoski ei löydä enää Fazilaa. Ei­kä hän pääse sinnikkäistä yrityksistään huolimatta Päiväntasaajan Guineaan, yhteen maailman hyytävimmistä dikta­tuureista, josta kertoo kirjan viimeinen luku Himo.

Päiväntasaajan Guinea on ollut kah­den murhanhimoisen itsevaltiaan hallin­nassa siitä asti, kun maa itsenäistyi Es­panjan siirtomaavallasta vuonna 1968. Piskuisen afrikkalaisvaltion runsaat öljyvarat kelpaavat silti hyvin Pohjois- Amerikan ja Euroopan markkinoille. Siksi maa ei tarvitse sen enempää turis­teja kuin toimittajia.

Kirja on kokeneen ulkomaantoimit­tajan välitilinpäätös omasta työmaas­taan. Maailma on muuttunut Sebastian Brantin ajoista, mutta kuolemansynnit jylläävät. Aittokoski kuvaa elävästi toi­mittajan työtä Mogadishun tai Kabulin kaltaisissa paikoissa: työn rajoituksia ja menetelmiä, mutta myös kokemiaan pe­lon ja vastenmielisyyden tunteita.

 
Ulkopolitiikka 4/2013

Vanhat viholliset yllättivät

Teija Tiilikainen/UP

Profeetan perintö

Teksti: Hannu Juusola, Kuva US Navy / Wikimedia Commons

Koskenniemen maailma

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Kehitys laannuttaa konfliktit

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Turva on tiukassa

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Afrikan saaria hallitaan parhaiten

Joonas Pörsti/UP

Kehitysyhteistyön tulokset jäävät piiloon

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Maailman pohjoisin raja

Juha Mäkinen/UP

Miksi Suomen pitäisi liittyä Natoon, jos Ruotsi liittyy?

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Turkin poliittinen kulttuuri muuttui

Ahu Yigit

Islamismin jälkeen

Mikko Mäki

Lännen on joustettava Iranin ydinkiistassa

Tytti Erästö

Ihmisoikeuksia vai lännen oikeuksia?

Juha Mäkinen/UP

Kevennystä valkoisen miehen taakkaan

Noora Kotilainen

Perun keskiluokka kuluttaa ja protestoi

Anna Virkama

Keskinäisriippuvuus syvenee

Erkki Tuomioja

Puolustuspolitiikan vaihtoehdoista

Jukka Aminoff

Pankkiautomaatilla Myanmarissa

Eeva Eronen

Länsi-Balkanin väliinputoajat

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Vuoropuhelu ehkäisee uusia konflikteja

Niina Oisalo

Katso ihmistä silmiin

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Kumppani vai vihollinen?

Vadim Kononenko

Irakin totuuden hetki

Teksti: Erik Nyström, kuva: Wikimedia Commons

Seitsemän kuolemansyntiä

Joonas Pörsti/UP

Irakin öljybuumi hyödyttää Kiinaa

Pasi Nokelainen

Muslimiveljeskunta itseään etsimässä

Janne Hopsu

Romanivastaisuus valtasi Ranskan

Anna Kokko

Antonio Missiroli: ”EU tarvitsee laivaston”

Teksti: Joonas Pörsti / UP, kuva: EUNAVFOR / Flickr

Vienti nostaa Espanjaa

Raine Tiessalo

Pikkuveljen kasvu huolestuttaa Ranskassa

Raine Tiessalo

Tietoverkot sodassa

Jarno Limnéll

Maatalous investointien viidakossa

Niko Humalisto

Hei mekin vakoillaan!

Anna-Kaisa Hiltunen / UP

Tukiopetuksella PISA-huipulle

Kirsi Crowley

Nyky-Venäjän kipupisteet valkokankaalla

Katri Pynnöniemi