Aikakauslehti politiikasta, taloudesta ja kansainvälisistä ilmiöistä
 

Kirjatutka: Suomen menestystarina

Pekka Visuri, Suomi kylmässä sodassa. Otava 2006, 336 s. + cd-rom-multimedia.

Juhana Aunesluoma


Oppikirjan tekeminen on tietokirjoittamisen kuninkuuslaji. Lukijalla kun ei välttämättä ole juuri mitään tietoja aiheesta. Kylmän sodan kohdalla se merkitsee sitä, että oppilaiden omakohtaiset kokemukset ilmiöstä ovat samaa luokkaa kuin Krimin sodasta. Elokuvista ja televisiosta on kuitenkin välittynyt vahvoja ja usein täysin paikkaansa pitämättömiä kuvia menneisyydestä.

Dosentti Pekka Visuri ja Kadettikunta ovat tarttuneet haasteeseen ja lähteneet tekemään laajasta aiheesta järkeviin mittoihin puserrettua, lähinnä lukiolaisille suunnattua oppimateriaalia. Kokonaisuus koostuu Visurin kirjoittamasta kirjasta ja sitä laajentavasta ja elävöittävästä multimedia-aineistosta.

Kantavana ajatuksena on kuljettaa kylmän sodan kansainvälistä ja suomalaista tapahtumatasoa rinta rinnan. Ratkaisu toimii erinomaisesti. Myös ulko- ja turvallisuuspolitiikan kytkennät sisäpolitiikkaan tulevat esille, mutta rajallinen tila ei ole sallinut kovin laajoja kehittelyjä tähän suuntaan. Näin esimerkiksi vuoden 1958 kiistanalaisesta yöpakkaskriisistä välittyy kuva lähinnä puolueettomuuspolitiikan koetinkivenä eikä maan sisä- ja hallituspolitiikkaan syvällisesti vaikuttaneena käännekohtana.

Vaikka kirja ja multimedia eivät ole sokeita ideologioiden vaikutukselle ja yhteiskuntien suurille muutosprosesseille, jäsentyy kylmä sota niissä lähinnä perinteisen suurpolitiikan ja sotilaallisten konfliktien ja uhkien kautta. Tutkimuksen etulinjahan kauhoo nykyään jo tarmokkaasti kulttuurin ja aatteiden sameilla vesillä, mutta jostain opiskelu on luonnollisesti aloitettava.

Vastauksia haetaan lähinnä miten- eikä miksi-kysymyksiin. Yksi miksi-kysymys nousee kuitenkin kirjan ehkäpä tärkeimmäksi viestiksi: miksi ja miten toinen maailmansota mullisti maailmaa? Visurin käsittelyssä kylmä sota on eräänlaista hidasliikkeistä jälkinäytöstä toiselle maailmansodalle, maailmanhistorian suurimmalle katastrofille, joka varjosti Eurooppaa aina 1990-luvulle asti.

Oppimateriaali kertoo, että kylmän sodan vuosikymmenet osoittautuivat Suomelle menestystarinaksi. Maa kuului kylmän sodan voittajiin, mutta se, kuinka hyviä tehdyt päätökset aikanaan olivat, ei selviä pelkästään lopputulosta tarkastelemalla.

Tekijä on tulkinnoissaan varovainen ja suhtautuu tehtyihin ratkaisuihin ymmärtäen. Mutta mikä loppujen lopuksi oli Suomen omaehtoinen liikkumavara ja kuinka tehokkaasti sitä hyödynnettiin? Minkälaisten vaihtoehtojen välillä päätöksiä tehtiin ja mihin niillä milloinkin pyrittiin? Mikä kylmän sodan menestyksessä oli suomalaisten omaa ja mikä muiden ansiota? Kuinka hyvin vuoden 1944 verraten edullisista lähtökohdista kyettiin pitämään kiinni?

Tällaisiin kysymyksiin suurhanke ei suoraan vastaa, mutta antaa aineksia niiden pohdintaan, niin kuin hyvän oppimateriaalin pitääkin.