Aikakauslehti politiikasta, taloudesta ja kansainvälisistä ilmiöistä
 

Suomi karsii edustustojaan

Juha Mäkinen

Suomen suurlähetystöverkoston painopiste on siirtynyt kaukomailta piirun verran Eurooppaan.

Suomen valtiolla on ulkomail­la yhteensä 71 suurlähetystöä, siis useammassa kuin joka kol­mannessa maailman maassa. Valtioiden lisäksi Suomella on edustus­toja kansainvälisissä järjestöissä kuten EU:ssa, OECD:ssa ja YK:n eri järjestöissä. Edustustoverkkoa täydentävät erilaiset suurlähetystöjä alemman tason toimipisteet, kuten konsulaatit.

Edustustoverkko painottuu Suomelle maantieteellisesti tai muiden yhteyksien vuoksi läheisimpiin maihin. Tiheimmil­lään edustustoverkko onkin Euroopas­sa. EU-maista Suomella on suurlähetystö kaikissa muissa paitsi Maltalla.

Maantieteellisesti läheisin maa, jos­sa Suomella ei ole suurlähetystöä, on Valko-Venäjä. Minskissä Suomea edus­taa Ruotsin suurlähetystön yhteydessä toimiva yhden virkamiehen yhteystoi­misto.

Asukasluvultaan suurin valtio, jossa Suomella ei ole suurlähetystöä, on Pakis­tan. Maassa oli suurlähetystö vuodesta 1989 lähtien, mutta se suljettiin vuonna 2012. Pakistanin asioita hoitaa nykyään Helsingistä käsin kiertävä Etelä-Aasian suurlähettiläs, jonka vastuulle kuuluvat myös Bhutan, Malediivit ja Sri Lanka.

Edustustoverkko kasvoi aina 2000-luvulle asti, mutta tämän vuosituhannen puolella säästökuuri on kään­tänyt kehityksen. Suomen läsnäolo maailmalla on muuttunut aavistuksen eurokeskeisemmäksi.

Lähetystöjä on suljettu kaukomailta: Zimbabwesta ja Libyasta 2002, Kuwai­tista 2003, Venezuelasta 2011, Filippii­neiltä ja Pakistanista 2012 ja Nicaragu­asta 2013. Bagdadin ja Damaskoksen suurlähetystöjen toiminta on keskeytet­ty Irakin ja Syyrian epävakaiden olojen vuoksi. Lisäksi useita konsulaatteja ja toimipisteitä on lakkautettu.

Uusia suurlähetystöjä on puolestaan avattu 2000-luvulla neljään Euroopan maahan – Kyprokselle, Slovakiaan, Sloveniaan ja Kosovoon – sekä Euroopan ulkopuolelle Afganistaniin ja Kazakstaniin. Afganistanissa Suomi keskittyy kriisinhal­lintaan ja kehitysyhteistyöhön, Kazaksta­nin lähetystöä taas on motivoinut ennen kaikkea maiden välinen kasvava kauppa.

Kaikkiaan Suomen ulkomaanedus­tustoissa työskenteli vuonna 2013 yh­teensä noin 1 650 ihmistä, joista vajaat 1 100 oli asemamaista paikallisesti pal­kattuja ja runsaat 550 Suomesta lähetet­tyjä työntekijöitä. Henkilöstöä on viime vuosina karsittu, sillä vielä viisi vuotta sitten edustustoissa työskenteli noin 1 800 henkilöä.

Ulkoministeriön virkamiessihteeri Päivi Pihlajamäki toteaa, että Suomen edustustot ovat kansainvälisesti vertail­tuna melko pieniä.

”Kahdessa kolmasosassa työskenteli vuonna 2013 enintään kaksi diplomaat­tia ja vain kymmenessä enemmän kuin viisi diplomaattia.”

Verkostoa joudutaan karsimaan jat­kossa lisää, kertoo valtiosihteeri Peter Stenlund ulkoministeriöstä.

”On aivan selvää, että joudumme vähentämään läsnäoloamme maailmal­la, myös sulkemaan suurlähetystöjä.”

EU on vuodesta 2010 lähtien ra­kentanut omaa ulkosuhdehallintoaan (EUH), jolla on oma diplomaattikuntan­sa. Stenlund toteaa, että vaikka Suomi voi hyödyntää EUH:n raportointia, ei EU:n voi olettaa hoitavan Suomen eri­tyisintressejä.

 
Ulkopolitiikka 2/2014

Erilaiset naapurit

Teija Tiilikainen

Venäjä elää menneisyydessä

Joonas Pörsti

Ulkopolitiikan nuorallatanssi

Anna-Kaisa Hiltunen

Jäätyneistä konflikteista Krimille

Teksti: Anna-Kaisa Hiltunen, Kartta: Kauko Kyöstiö

Tonga lähti Afganistanista

Juha Mäkinen

Miten kansalaisuudettomat matkustavat valtiorajojen yli?

Anna-Kaisa Hiltunen

Sotavoimaa eniten tarjoavalle

Mikko Räkköläinen

Ulkopolitiikka valittiin parhaaksi

Puolustajasta pelinrakentajaksi

Juha Mäkinen

Suomen verkkainen startti

Joonas Pörsti

Suomi karsii edustustojaan

Juha Mäkinen

Vaikuttavin viisikko

Juha Mäkinen

Missä kuorossa Suomi laulaa?

Hanna Ojanen

Vaiennettu vahtikoira

Teksti: Toivo Martikainen. Kuva: JURI KOTŠETKOV / ALL OVER PRESS

Taisteluosastoista tuli paperitiikereitä

Niklas I. M. Nováky

Talous pakenee laskijaansa

Anna-Kaisa Hiltunen

Arvailua Afrikan taloudesta

Anna-Kaisa Hiltunen

Viro hivuttautuu kohti hyvinvointivaltiota

Kaja Kunnas

Kiistaa kirkoista

Juha Mäkinen

Katalonia haikailee itsenäiseksi

Felix Siivonen

Sveitsi käänsi selkänsä

Teemu Sinkkonen

Kehityspolitiikalta on voitava vaatia tuloksia

Tapio Wallenius

Vuosikertomuksista on jo luovuttu

Timo Olkkonen

Bryssel jäi taakse

Juha Mäkinen

Suomen kannattaisi segmentoida yleisönsä

Jaakko Aspara

Onko Kanada kaupan?

Juha Mäkinen

Solakampi ja vahvempi Eurooppa

Yrjö Lautela

Kiina laiminlöi omat kuluttajansa

Jari Sihvola

Afrikan Stalingrad ja Venetsia

Olli Ruohomäki

Kapitalismin kesytys

Heta Muurinen

Puhu terroristeille

Anna-Kaisa Hiltunen

Itsenäistyä vai ei, Skotlanti?

Anna Bálint