Aikakauslehti politiikasta, taloudesta ja kansainvälisistä ilmiöistä
 

Arvailua Afrikan taloudesta

Anna-Kaisa Hiltunen

Suomen ja monen muun länsimaan talous saanee tulevana syksynä pienen kasvusykäyksen yhden yön aikana, kun kansantalouden tilinpitojärjestelmää uudistetaan. Uudistus tuskin kuitenkaan muuttaa käsitystämme esimerkiksi maailmantalouden valtasuhteista – toisin kuin esimerkiksi Nigerian viimekeväinen kansantalouden tilinpidon uudistus, joka nosti maan kertaheitolla keskituloisten maiden luokkaan ja Afrikan suurimmaksi taloudeksi.

Suomen ja monen muun länsi­maan talous saanee tulevana syksynä pienen kasvusykäyksen yhden yön aikana, kun kansantalouden tilinpitojärjestelmää uudis­tetaan.

Yksi tärkeimmistä uudistuksista on, että esimerkiksi yritysten hank­kimat tietokoneohjelmat ja muut niin sanotut informaatiohyödykkeet määritellään kulutuksen sijaan investoinniksi. Bruttokansantuote siis kasvanee hieman, koska osa yritys­ten aiemmasta aineettomasta kulu­tuksesta tilastoituukin nyt aineetto­miksi investoinneiksi.

Uudistus tuskin kuitenkaan muuttaa käsitystämme esimerkiksi maailmantalouden valtasuhteista – toisin kuin esimerkiksi Nigerian viimekeväinen kansantalouden tilinpidon uudistus, joka nosti maan kertaheitolla keskituloisten maiden luokkaan ja Afrikan suurimmaksi taloudeksi.

Tähän saakka Nigerian brutto­kansantuote oli laskettu niin sano­tun kiinteän perusvuoden mukaan. Käytännössä tuotanto oli laskettu vuoden 1990 hintoihin, samoin kunkin sektorin painoarvo.

Tänä vuonna bkt laskettiin en­simmäistä kertaa vuoden 2010 hintojen mukaan – ja talous oli yhtäkkiä 89 prosenttia aiempaa suurempi, noin 510 miljardia dollaria vuodessa.

Bruttokansantuotteessa näkyi nyt ensi kertaa esimerkiksi matka­puhelin- ja elokuva-alan räjähdys­mäinen kasvu. Puhelinliittymien määrä oli vuosina 1990–2010 noin 400-kertaistunut 120 miljoonaan. Nollywood-elokuvabisnes oli 1990-luvun alussa lähes olematon, mutta nyt se kattaa yli 1,4 prosent­tia taloudesta.

Lisäksi bkt:n laskennassa käy­tetty kiinteä perusvuosi vaihdettiin Nigeriassa niin sanottuun ketjuindeksiin. Tästä lähtien bkt laske­taan aina viimeisimmän mahdolli­sen vuoden hinnoin, kuten länsi­maissa.

Pian bruttokansantuotteensa perusvuoden päivittävät myös Kenia, Tansania ja Sambia. Kaikki­aan vain kymmenen Afrikan maata käyttää talouslaskelmissaan alle kymmenen vuotta vanhaa perus­vuotta, kirjoittaa taloushistorioitsija, kanadalaisen Simon Fraser -yliopis­ton apulaisprofessori Morten Jer­ven. Hänen aihetta käsittelevä kir­jansa Poor Numbers ilmestyi viime vuonna.

Vanhentuneiden perusvuosien käyttö johtuu yleensä siitä, että talouslukujen laskeminen uuden vertailuvuoden mukaan maksaa eikä resursseja ole. Resurssien puutteen vuoksi monista Afrikan maista puuttuu Jervenin mukaan myös useita sellaisia tietoja, joita tarvitaan kansantalouksien koon laskemiseksi.

Klassinen esimerkki on ruoan­tuotannon arvioiminen. Monissa Afrikan maissa suuri osa väestöstä asuu maaseudulla ja elää kotitarve­viljelystä. Se jää virallisten, markki­nahintojen mukaan laskettavien taloustilastojen ulkopuolelle, eikä sen käyttämän työvoiman määrää tiedetä. Siksi tätä epävirallisen sektorin ruoantuotantoa on vaikea laskea. Jervenin mukaan ongelma ratkaistaan yleensä kertomalla keskivertokansalaisen oletettu kalo­rien kulutus oletetulla maanviljelijä­väestön määrällä – eli kertomalla oletus arvauksella.

Kansallisten taloustilastojen epätarkkuudet puolestaan kertau­tuvat kansainvälisissä vertailuissa. Esimerkiksi Maailmanpankki, maail­man suurin kehitysrahoittaja, perus­taa Afrikan maista julkaisemansa kansantalouksien tilinpitoluvut maiden kansallisille luvuille, Jerven kirjoittaa.

Lisäksi Maailmanpankki maus­taa Jervenin mukaan Afrikan mai­den talouslukuja omilla arvioillaan: niiltä vuosilta, joilta kansalliset tilastoviranomaiset eivät ole pysty­neet toimittamaan lukuja, Maail­manpankki on paikannut aukot päättelemällä.

Maailmanpankin arvioimat talousluvut perustuvat oletukseen siitä, että tietyn muuttujan kasvu tietyssä maassa vastaa muuttujan kasvua muissa saman tuloluokan tai maantieteellisen alueen maissa. Jervenin mukaan Maailmanpankin tietokannoissa ei kuitenkaan täs­mennetä, millä keinoin luvut on päätelty.

”Noin puolta mantereen laajuis­ten talouskasvulukujen perustana olevista tiedoista ei ole, tai Maail­manpankki on luonut tiedot epäsel­vin menettelyin”, Jerven kirjoittaa.

 
Ulkopolitiikka 2/2014

Erilaiset naapurit

Teija Tiilikainen

Venäjä elää menneisyydessä

Joonas Pörsti

Ulkopolitiikan nuorallatanssi

Anna-Kaisa Hiltunen

Jäätyneistä konflikteista Krimille

Teksti: Anna-Kaisa Hiltunen, Kartta: Kauko Kyöstiö

Tonga lähti Afganistanista

Juha Mäkinen

Miten kansalaisuudettomat matkustavat valtiorajojen yli?

Anna-Kaisa Hiltunen

Sotavoimaa eniten tarjoavalle

Mikko Räkköläinen

Ulkopolitiikka valittiin parhaaksi

Puolustajasta pelinrakentajaksi

Juha Mäkinen

Suomen verkkainen startti

Joonas Pörsti

Suomi karsii edustustojaan

Juha Mäkinen

Vaikuttavin viisikko

Juha Mäkinen

Missä kuorossa Suomi laulaa?

Hanna Ojanen

Vaiennettu vahtikoira

Teksti: Toivo Martikainen. Kuva: JURI KOTŠETKOV / ALL OVER PRESS

Taisteluosastoista tuli paperitiikereitä

Niklas I. M. Nováky

Talous pakenee laskijaansa

Anna-Kaisa Hiltunen

Arvailua Afrikan taloudesta

Anna-Kaisa Hiltunen

Viro hivuttautuu kohti hyvinvointivaltiota

Kaja Kunnas

Kiistaa kirkoista

Juha Mäkinen

Katalonia haikailee itsenäiseksi

Felix Siivonen

Sveitsi käänsi selkänsä

Teemu Sinkkonen

Kehityspolitiikalta on voitava vaatia tuloksia

Tapio Wallenius

Vuosikertomuksista on jo luovuttu

Timo Olkkonen

Bryssel jäi taakse

Juha Mäkinen

Suomen kannattaisi segmentoida yleisönsä

Jaakko Aspara

Onko Kanada kaupan?

Juha Mäkinen

Solakampi ja vahvempi Eurooppa

Yrjö Lautela

Kiina laiminlöi omat kuluttajansa

Jari Sihvola

Afrikan Stalingrad ja Venetsia

Olli Ruohomäki

Kapitalismin kesytys

Heta Muurinen

Puhu terroristeille

Anna-Kaisa Hiltunen

Itsenäistyä vai ei, Skotlanti?

Anna Bálint