Aikakauslehti politiikasta, taloudesta ja kansainvälisistä ilmiöistä
 

Viro hivuttautuu kohti hyvinvointivaltiota

Kaja Kunnas

Ääriliberaali talousmalli on jäämässä taakse. Maaliskuussa aloittanut uusi hallitus korotti ensi töikseen lapsilisät yli kaksinkertaisiksi. 

Viro hivuttautuu kohti hyvinvointivaltiota

Virolainen uutissivusto kertoi hiljattain isoäidin hoitamasta lapsesta, joka sairasti harvi­naista ihotautia. Perhe toivoi lukijoilta rahoitusta kylpyammeeseen. Rahaa kertyikin niin paljon, että he saavat kokonaisen talon.

Tapaus kertoo siitä, että yhteiskun­nan tuki on Virossa hädän tullen usein riittämätön. Mutta se voi kertoa myös ihmisten valmiudesta tukea heikompia enemmän kuin on mahdollista nykyisen yhteiskuntapoliittisen mallin puitteissa.

Hyväntekeväisyyden suosio on Vi­rossa kasvanut, mikä voi olla merkki suuremmastakin ajattelun muutoksesta. Vielä 1990-luvulla maassa ajateltiin, että jokainen on oman onnensa seppä. Nyt tällainen ajattelu on jäänyt taakse.

Virossa on itsenäistymisestä lähtien noudatettu hyvin liberaalia talouspoli­tiikkaa. Se on tuonut maalle kansainvä­listä mainetta uusliberalismin koelabo­ratoriona.

Viro otti tasaveron käyttöön ensim­mäisenä Euroopan maana 1990-luvun alussa. Sittemmin sen ovat omaksuneet myös Latvia, Liettua, Ukraina, Venäjä ja monet muut entisen sosialistileirin maat.

”Virolaiset poliitikot ovat taitavas­ti osanneet vakuuttaa, että uusliberaali malli tuo menestystä lopulta kaikille, kunhan vain vielä vähän kestämme”, sanoo innovaatiopolitiikan professori Rainer Kattel Tallinnan teknillisen kor­keakoulun Ragnar Nurksen instituutista.

Mallin ytimen muodostavat tasave­ron lisäksi yritysten nollavero ja matala omaisuusvero. Tulot valtion budjettiin karttuvat pääasiassa kulutusveroista ja työnantajamaksuista.

Viro onnistui pitämään valtiontalou­tensa kunnossa jopa vuosien 2008–2010 laman aikana, mistä se sai kehuja EU:n komissiolta. Viron valtionvelka on EU:n pienin suhteutettuna bruttokansantuotteeseen. Maan budjetti on lähes tasapainossa, vaikka talous onkin tänä vuonna kääntynyt laskuun.

Katse Suomenlahden yli

Viron kansantalous voi siis hyvin. Entä kansa?

”Talousmallin sosiaalinen hinta on aina ollut tiedossa. Hinta on hyvin kor­kea, jos katsomme vanhempaa sukupol­vea, kansallisia vähemmistöjä, maaseu­dun ihmisiä ja varsinkin naisia”, sanoo professori Kattel.

Eri ryhmien väliset toimeentuloerot ovat huomattavat: venäjänkieliset ansaitsevat Virossa noin 20 prosenttia vä­hemmän kuin vironkieliset. Naiset puo­lestaan ansaitsevat peräti 30 prosenttia vähemmän kuin miehet. Miesten ja nais­ten palkkaero on EU:n suurin.

Naisten köyhyys heijastuu lapsiin. Viron tilastokeskuksen tänä vuonna jul­kaiseman selvityksen mukaan yhdeksän prosenttia lapsista eli noin 20 000 lasta elää syvässä aineellisessa puutteessa. Lasten köyhyys on ollut yksi julkisen kes­kustelun puheenaiheista jo parin vuoden ajan.

Vuosien 2008–2010 laman aikana kymmenettuhannet virolaiset lähtivät töihin Ruotsiin ja Suomeen, joissa val­tio osallistui investointeihin ja talouden elvyttämiseen enemmän kuin Virossa.

”Se auttoi etenkin kriisin aikana, kun rakennussektorilla oli puolet vähemmän työtä kuin aiemmin”, sanoo Kattel.

Suomen eläketurvan tuoreen tilaston mukaan 75 000 Suomessa työskentelevää virolaista maksaa nyt sosiaalimaksunsa Suomessa.

Ongelmia on aiheutunut siitä, että jotkut Suomessa töissä käyvät miehet eivät maksa Virossa oleville lapsilleen elatusmaksuja tai saamiaan lapsilisiä. Yleisesti ottaen työssäkäynnillä Suomes­sa on kuitenkin ollut Kattelin mukaan myönteinen vaikutus Virolle.

Viron malli on houkuttanut suoma­laisia pieniä ja keskisuuria yrittäjiä muut­tamaan Suomesta Viroon, tai ainakin uhkaamaan muutolla julkisessa keskus­telussa. Samaan aikaan Virossa toimivat yritykset valittavat työvoimapulasta.

Mutta jos Viron malli on lisännyt Suomessa painetta keventää yritysvero­tusta, on Suomen malli vastaavasti lisän­nyt Virossa painetta sosiaalijärjestelmän parantamiseen. Suomeen muuttaneet virolaiset työntekijät kiittelevät lehdistön haastatteluissa yksinhuoltajille ja lapsi­perheille Suomessa myönnettäviä tukia.

Demarien suosio on noussut

Viron hallituskokoonpano vaihtui maa­liskuussa, kun maata pitkään johtanut reformipuolue vaihtoi kesken melko vakaan kauden oikeistolaisen hallitus­kumppaninsa, Isänmaan ja Res Publican liiton, sosiaalidemokraatteihin.

Sosiaalidemokraatit ovat olleet aiem­minkin hallituksessa, mutta heillä ei ole ollut suurta painoarvoa. Vuonna 2009 puolue heitettiin ulos hallituksesta, kun se ei hyväksynyt irtisanomisia helpotta­nutta uutta lainsäädäntöä.

Reformipuolue on avoimesti ker­tonut, että hallituskumppanin vaihdon syy oli valmistautuminen ensi vuoden parlamenttivaaleihin. Vetämällä demarit hallitusvastuuseen reformipuolue pyrkii pysäyttämään heidän suosionsa nousun. Samalla reformipuolue yrittää itse profi­loitua sosiaalisempana puolueena.

Vielä runsaat kymmenen vuotta sit­ten, ennen Viron liittymistä EU:hun, sosi­aalidemokraattien kannatus parlamenttivaaleissa oli vain seitsemän prosenttia. Puolueen nimikin oli vuoteen 2004 asti Maltilliset (Mõõdukad), koska sosiaali­demokratia olisi muistuttanut monia so­sialismista ja neuvostomiehityksen ajasta.

Enää sosiaalidemokratia ei kammo­ta virolaisia, sillä puolue on tasaisesti kasvattanut kannatustaan. Huhtikuussa julkaistun mielipidekyselyn mukaan de­marit oli noussut Viron suosituimmaksi puolueeksi, jota kannatti 28 prosenttia äänestäjistä.

Professori Rainer Kattelin tulkinnan mukaan virolaisten ajattelu on muuttu­nut: ihmiset ovat ymmärtäneet, että ny­kyisen politiikan vallitessa kaikki eivät saakaan talouskasvusta osaansa.

Viron oikeistopuolueet ovat 20 vuo­den ajan painottaneet, että kun talous kasvaa, kaikki vaurastuvat.

”Monet ovat ymmärtäneet, ettemme voi odottaa vielä 20:tä vuotta, vaan jota­kin on tehtävä. Tämä on yksi syy siihen, että näemme nyt sosiaalidemokraatit hallituksessa”, sanoo Kattel.

Yksi osoitus politiikan muutoksesta on, että maaliskuussa aloittanut uusi hallitus nosti ensi töikseen lapsilisän 45 euroon, kun se oli aiemmin 19 euroa en­simmäisestä ja toisesta lapsesta. Korotus oli sosiaalidemokraateille kynnyskysy­mys uutta hallitusta muodostettaessa.

Ensi vuoden vaalit voisivat tuoda Virossa muutoksen kohti hyvinvointiyhteiskuntaa, mutta Viron vaaliasetel­missa on yleensä kyse paljolti muusta kuin yhteiskuntapoliittisesta suunnasta.

Edgar Savisaar on kirstun naula, joka estää muutoksen vaaleissa”, Kattel sanoo.

Tallinnan pormestari, keskustapuo­lueen puheenjohtaja Edgar Savisaar on Viron kiistellyimpiä poliitikkoja. Hänellä on poikkeuksellisen hyvät suhteet Venä­jään ja Viron venäläisvähemmistöön. Muut puolueet taas eivät halua olla Savisaaren keskustan kanssa missään tekemisissä.

Viime maaliskuussa Savisaar kävi Moskovassa esitelmöimässä Venäjän ulkoministeriön alaisessa Diplomatian akatemiassa. Tämä vahvisti Virossa mie­likuvaa Savisaaresta ”Venäjän miehenä”.

Moskovassa Savisaar totesi, että oi­keistoliberaali hallitus on aiheuttanut Virolle enemmän tuhoa kuin toinen maa­ilmansota. Esitelmä osui samaan aikaan Venäjän Krimin-miehityksen kanssa, ja venäläisen Ria Novostin haastattelussa Savisaar hyväksyi Krimin liittämisen Ve­näjään, mikä raivostutti monia virolai­sia. Tallinnan lentokentällä kommenttia odottaneet virolaistoimittajat hän työnsi sivuun kyynärpäätaktiikalla.

Kattel arvioikin, että monet oikeisto­laiset vastustavat vaaleissa pikemmin Sa­visaarta kuin vasemmistoa. Demaritkaan eivät halua tehdä yhteistyötä Savisaaren kanssa, vaan heidän on pyrittävä komp­romisseihin oikeistopuolueiden kanssa.

Verotuksesta väitellään vihdoin

Viron tasaveromallin arvostelu oli pit­kään tabu, sillä mallia on pidetty talous­kasvun edellytyksenä. Demarit kuitenkin ajavat verotuksen muuttamista lievästi progressiiviseksi.

Kansalaiset kannattivat jo vuonna 2008 tehdyssä tutkimuksessa melko yksimielisesti tasaisempaa tulonjakoa. Vastaajista 64 prosenttia kannatti aja­tusta, että suurituloisten pitäisi maksaa isompia veroja kuin pienituloisten. Vain 20 prosenttia vastaajista hyväksyi väit­tämän: ”On täysin hyväksyttävää, että liikemiehet saavat suuria voittoja, sillä loppujen lopuksi siitä hyötyvät kaikki.”

Kuluvan vuoden aikana jopa jot­kut Virossa vaikuttavat liikemiehet ja yrittäjät ovat liittyneet tasaisemman tu­lonjaon kannattajiin.

”Tulojen oikeudenmukaisempaan jakaantumiseen on kiinnitettävä huomiota, sillä muuten tulee vallankumouk­sia tai sotia”, Bank of Saint Petersburgin pankkineuvoston puheenjohtaja Indrek Neivelt sanoi Eesti Päevalehdessä viime vuoden lopulla.

Logistiikka-alan yrittäjä Karli Lam­bot arvosteli maaliskuussa Postimees-lehteen kirjoittamassaan kolumnissa tuloveron laskemista 21 prosentista 20 prosenttiin.

Lambot kritisoi sitä, että Virossa ”varakkaiden ja hyvin toimeentulevien omistajien ja yrittäjien panos valtion budjettiin on matalin Euroopassa”. Hän laski nettoavansa itse veroasteen muu­toksesta 5 000 euroa vuodessa.

Professori Kattel pitää epätasa-arvoa Viron keskeisenä ongelmana.

”Tasaverojärjestelmä on yksinkertai­nen, mutta se ei yksin takaa menestystä taloudelle. Olisi tärkeää, että ihmisil­lä olisi tasa-arvoiset mahdollisuudet”, Kattel sanoo.

Virosta puuttuu hänen mielestään yhteiskunnan sisäisen konfliktin perinne. Pohjoismaissa konflikti on institutiona­lisoitu: ammattiyhdistykset ja työanta­jat joutuvat neuvottelemaan vuodesta toiseen.

Virossa ihmisten verotiedot ovat sa­laisia, eikä palkkaa paljasteta edes työ­paikkailmoituksissa. Kukin neuvottelee itse palkkansa. Ammattiyhdistyksiin kuuluu vain murto-osa väestöstä.

”Meillä ei ole kanavia, joissa vastak­kaiset mielipiteet tulisivat esiin. Tästä voi jäädä vaikutelma, ettei vastakkainasette­lua olisi”, sanoo Kattel.

Uuteen hallitussopimukseen on kui­tenkin kirjattu, että asioista neuvotel­laan työntekijä- ja työnantajajärjestöjen kanssa.

Pääministeri on valmis dialogiin

Virolaiset ovat aiemmin nielleet polii­tikkojen ikävät päätökset mukisematta, mutta parin viime vuoden aikana tämä on muuttunut. Talvella 2012 Tarton ja Tallinnan kaduilla oli enemmän viro­laisia mielenosoittajia kuin kertaakaan koko itsenäisyyden palautuksen jälkeen. Parituhatta nuorta vastusti tekijänoike­uksia ja piratismia koskevaa kansainvä­listä Acta-sopimusta.

Pääministeri Andrus Ansip leimasi parlamentissa Acta-sopimuksen vastus­tajat huumeidenkäyttäjiksi, joiden kan­nattaisi suojata päänsä foliohatuilla. Tä­mä suututti ihmisiä, ja Virossa käynnistyi varsinainen protestivuosi.

”Pienen ryhmän tyytymättömyydes­tä, protestista ja pelosta kasvoi valtava vastaliike koko hallituksen tyyliä vas­taan”, sanoo kansalaisyhteiskuntaan erikoistunut asiantuntija Hille Hinsberg Praxis-tutkimuslaitoksesta.

Ennennäkemättömän laajat opetta­jien ja lääkäreiden lakot havahduttivat koko yhteiskuntaa. Reformipuolue joutui ensin vaalirahaskandaalin ja sitten lukuis­ten muiden skandaalien keskipisteeksi.

Hinsberg arvioi, että virolaisten pro­testointi kohdistui ensisijaisesti vallan­käyttäjien hallitsemistapaan, ei niinkään uusliberaaliin talouspolitiikkaan.

Politiikan tyyli onkin ehkä muuttu­massa. Uusi pääministeri Taavi Rõivas pyrkii keskustelevampaan johtamistyy­liin. Hallitussopimukseen on kirjoitet­tu kokonainen luku otsikolla ”Demokratia ja osallistuminen”. Tällaista kansalaisyhteiskunnan huomioimista ei Virossa ole aiemmin nähty, Hinsberg korostaa.

 

Kirjoittaja on Virossa asuva vapaa toimittaja.

 
Ulkopolitiikka 2/2014

Erilaiset naapurit

Teija Tiilikainen

Venäjä elää menneisyydessä

Joonas Pörsti

Ulkopolitiikan nuorallatanssi

Anna-Kaisa Hiltunen

Jäätyneistä konflikteista Krimille

Teksti: Anna-Kaisa Hiltunen, Kartta: Kauko Kyöstiö

Tonga lähti Afganistanista

Juha Mäkinen

Miten kansalaisuudettomat matkustavat valtiorajojen yli?

Anna-Kaisa Hiltunen

Sotavoimaa eniten tarjoavalle

Mikko Räkköläinen

Ulkopolitiikka valittiin parhaaksi

Puolustajasta pelinrakentajaksi

Juha Mäkinen

Suomen verkkainen startti

Joonas Pörsti

Suomi karsii edustustojaan

Juha Mäkinen

Vaikuttavin viisikko

Juha Mäkinen

Missä kuorossa Suomi laulaa?

Hanna Ojanen

Vaiennettu vahtikoira

Teksti: Toivo Martikainen. Kuva: JURI KOTŠETKOV / ALL OVER PRESS

Taisteluosastoista tuli paperitiikereitä

Niklas I. M. Nováky

Talous pakenee laskijaansa

Anna-Kaisa Hiltunen

Arvailua Afrikan taloudesta

Anna-Kaisa Hiltunen

Viro hivuttautuu kohti hyvinvointivaltiota

Kaja Kunnas

Kiistaa kirkoista

Juha Mäkinen

Katalonia haikailee itsenäiseksi

Felix Siivonen

Sveitsi käänsi selkänsä

Teemu Sinkkonen

Kehityspolitiikalta on voitava vaatia tuloksia

Tapio Wallenius

Vuosikertomuksista on jo luovuttu

Timo Olkkonen

Bryssel jäi taakse

Juha Mäkinen

Suomen kannattaisi segmentoida yleisönsä

Jaakko Aspara

Onko Kanada kaupan?

Juha Mäkinen

Solakampi ja vahvempi Eurooppa

Yrjö Lautela

Kiina laiminlöi omat kuluttajansa

Jari Sihvola

Afrikan Stalingrad ja Venetsia

Olli Ruohomäki

Kapitalismin kesytys

Heta Muurinen

Puhu terroristeille

Anna-Kaisa Hiltunen

Itsenäistyä vai ei, Skotlanti?

Anna Bálint