Aikakauslehti politiikasta, taloudesta ja kansainvälisistä ilmiöistä
 

Vuosikertomuksista on jo luovuttu

Timo Olkkonen

Yhteiskunnallista kehitystä on vaikea vangita yksiselitteisillä mittareilla, kirjoittaa Timo Olkkonen.

Tämä kirjoitus on kommentti Tapio Walleniuksen puheenvuoroon "Kehityspolitiikalta on voitava vaatia tuloksia".

Kollegani Tapio Walleniuksen mu­kaan ne, joille kehitysyhteistyö on lähinnä sydäntä, välittävät sen tulok­sellisuudesta vähiten. En tunnista itseäni tai työtovereitani tekstistä toimittuani toistakymmentä vuotta eri tehtävissä kehityspolitiikan parissa.

Walleniuksen kirjoitus on kuitenkin arvokas keskustelunavaus. Kehitysyhteistyö ei tosiaankaan ole vain alt­ruistista insinööritiedettä panos-tuotoslaskelmineen. Suomessa kehitysyhteistyö on mielletty, hallitus­pohjasta riippumatta, johdonmukaisesti osaksi ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.

Kohdentamalla kehitysyhteistyövaroja tiettyihin asioihin Suomi kertoo, mitkä asiat ovat meille tärkeitä. Esi­merkiksi tuplaamalla viime vuonna rahoituksemme YK:n uudelle naisjär­jestölle UN Womenille Suomi kertoi, että sukupuolten välinen tasa-arvo on meistä keskeinen kehityksen edellytys. Samalla voimme auttaa työtään aloit­televaa UN Womenia alkuun ja vaatia järjestöltä vastaisuudessa tuloksia.

Oikeassa Wallenius on myös siinä, että kehitysyhteistyöltä voi ja pitää vaatia tuloksia. Kansainvälisessä kehi­tyspoliittisessa keskustelussa painitaan juuri tämän tematiikan kanssa: mitä tarkoitamme kehitysyhteistyön tulok­silla? Yksittäisellä hanketasolla Walleniuksen kaipaamia syy- ja seuraussuhteita, tavoitteita ja indikaattoreita on työstetty jo vähintään parikymmentä vuotta.

Ulkoministeriössä pyritään kehitysyhteistyön osalta siirtymään tulosperustaisempaan toimintatapaan hanketyötä suurempien kokonaisuuksien osalta. Silti tulokset ovat aina väistämättä epäyhteismitallisia, koska toiminta on monimuotoista eikä yhteiskunnallista kehitystä ole helppoa vangita yksiselitteisillä mittareilla.

Helpoiten mitattavaa kehitystä löytyisi infrastruktuuripuolelta. Esimer­kiksi asfaltoiduista kilometrimääristä olisi helppo kertoa, mutta kehitysmai­den todellisuutta tuntevat tietävät, ettei pelkkä kilometriluku pitkän päälle paljoa merkitse.

Voidaan myös väittää, että kestä­vämpiä tuloksia pyritään saavuttamaan nimenomaan vaikeammin laskettavissa olevin keinoin, kuten hyvää hallintoa kehittämällä. Miten mitata esimerkiksi kehitysmaiden tilintarkastusviranomai­sille annetun koulutuksen tulosta?

Esimerkiksi Sambiassa katettiin valtion menoista kehitysyhteistyövaroilla viime vuonna viisi prosenttia. Siitä Suomen osuus oli alle kymmenen prosenttia. Pitäisikö meidän siis kat­soa, millaista kehitystä Sambiassa on tapahtunut ja kertoa se 0,5 prosentilla eli rahoitusosuudellamme? Olisiko se meidän maakohtainen tuloksemme? Ei, kyse on ensisijaisesti sambialaisten omista tuloksista, joiden saavuttamista Suomi on osaltaan edistänyt.

Walleniuksen kritisoimista perintei­sistä vuosittaisista kehitysyhteistyö­kertomuksista on luovuttu ja korvaa­via, analyyttisempiä raportointimalleja kehitetään. Tänä keväänä valtioneu­vosto onkin antanut selonteon kehitys­politiikan johdonmukaisuudesta ja vaikuttavuudesta. Siinä kehityspolitii­kan moninaisuudesta, ongelmista ja tuloksista kerrotaan tarkemmin.

Kirjoittaja on lähetystöneuvos ulko­ministeriön yleisen kehityspolitiikan ja suunnittelun yksikössä.

 
Ulkopolitiikka 2/2014

Erilaiset naapurit

Teija Tiilikainen

Venäjä elää menneisyydessä

Joonas Pörsti

Ulkopolitiikan nuorallatanssi

Anna-Kaisa Hiltunen

Jäätyneistä konflikteista Krimille

Teksti: Anna-Kaisa Hiltunen, Kartta: Kauko Kyöstiö

Tonga lähti Afganistanista

Juha Mäkinen

Miten kansalaisuudettomat matkustavat valtiorajojen yli?

Anna-Kaisa Hiltunen

Sotavoimaa eniten tarjoavalle

Mikko Räkköläinen

Ulkopolitiikka valittiin parhaaksi

Puolustajasta pelinrakentajaksi

Juha Mäkinen

Suomen verkkainen startti

Joonas Pörsti

Suomi karsii edustustojaan

Juha Mäkinen

Vaikuttavin viisikko

Juha Mäkinen

Missä kuorossa Suomi laulaa?

Hanna Ojanen

Vaiennettu vahtikoira

Teksti: Toivo Martikainen. Kuva: JURI KOTŠETKOV / ALL OVER PRESS

Taisteluosastoista tuli paperitiikereitä

Niklas I. M. Nováky

Talous pakenee laskijaansa

Anna-Kaisa Hiltunen

Arvailua Afrikan taloudesta

Anna-Kaisa Hiltunen

Viro hivuttautuu kohti hyvinvointivaltiota

Kaja Kunnas

Kiistaa kirkoista

Juha Mäkinen

Katalonia haikailee itsenäiseksi

Felix Siivonen

Sveitsi käänsi selkänsä

Teemu Sinkkonen

Kehityspolitiikalta on voitava vaatia tuloksia

Tapio Wallenius

Vuosikertomuksista on jo luovuttu

Timo Olkkonen

Bryssel jäi taakse

Juha Mäkinen

Suomen kannattaisi segmentoida yleisönsä

Jaakko Aspara

Onko Kanada kaupan?

Juha Mäkinen

Solakampi ja vahvempi Eurooppa

Yrjö Lautela

Kiina laiminlöi omat kuluttajansa

Jari Sihvola

Afrikan Stalingrad ja Venetsia

Olli Ruohomäki

Kapitalismin kesytys

Heta Muurinen

Puhu terroristeille

Anna-Kaisa Hiltunen

Itsenäistyä vai ei, Skotlanti?

Anna Bálint