Aikakauslehti politiikasta, taloudesta ja kansainvälisistä ilmiöistä
 

Idän uusi unioni

Anna-Kaisa Hiltunen ja Veera Laine/UP

Venäjän, Valko-Venäjän ja Kazakstanin on ensi vuoden alussa määrä perustaa Euraasian talousunioni. Venäjän presidentti Vladimir Putin totesi jo vuonna 2011, että tavoitteena on ottaa oppia EU:sta – ja välttää sen virheet. UP laittoi unionit vastakkain. 


Euroopan unioni Euraasian unioni
Koska perustettiin?
Euroopan hiili- ja teräsyhteisö 1952, Euroopan talousyhteisö 1958. Euroopan unioni talous- ja rahaliittoineen perustettiin 1993.

Perustamissopimus allekirjoitettiin 29. toukokuuta 2014, ja se astuu voimaan ensi vuoden alussa.

Jäsenvaltiot
28
3
Väestö
507 miljoonaa
170 miljoonaa
Yhteenlaskettu bruttokansantuote (2013)
13 biljoonaa euroa
1,8 biljoonaa euroa
Kuka päättää?
Asiakohtaisesti kuka milloinkin. EU-maiden valtionpäämiehet linjaavat toimintaa EU:n huippukokouksessa. Lait säätää Euroopan parlamentti yhdessä Euroopan komission ja EU:n neuvostoon kokoontuvien kansallisten ministerien kanssa.
Viime vuosina monia tärkeimpiä päätöksiä on kuitenkin tehty Saksan aloitteesta valtionpäämiesten ja -naisten kesken, virallisen päätöksentekokoneiston ulkopuolella.


Tärkeimmät asiat päätetään Euraasian komission korkeimmassa neuvostossa. Käytännössä ylintä päätösvaltaa käyttävät jäsenmaiden presidentit Vladimir Putin, Aljaksandr Lukašenka ja Nursultan Nazarbajev.
Taloudesta ja tullisäädöksistä päättää Euraasian talouskomissio. Se muodostuu Euraasian komission neuvostosta (jäsenmaiden varapääministerit) ja johtokunnasta (komission eri alaosastoja johtavat ministerit).


Kuka maksaa?
Suurin osa EU:n budjetista katetaan jäsenmaiden maksuosuuksilla ja arvonlisäveroilla. Eniten maksavat Saksa (noin 20 %), Ranska (17 %), Italia (12,6 %) ja Britannia (12 %).
Talousunionin budjetti koostuu jäsenmaiden maksuosuuksista, joista päättävät jäsenmaiden presidentit. Ylivoimaisesti suurimpana maana Venäjä myös maksaa isoimman osuuden.




 
Lähteet: Euroopan komissio, Eurostat, Euraasian talouskomission tilastollinen vuosikirja 2013, Euraasian kehityspankki