Kiihkotonta keskustelua Natosta

Erik Nyström

NATO-SELVITYS. Vuosien mittaan puolustusliiitosta on tehtailtu katsauksia kuin liukuhihnalta. UP-lehti luki ja tiivisti selvitykset puolestasi.

Kun puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö (ps) ehdotti loppukesästä ajantasaista, »ilman kiihkoilua» tehtyä Nato­-selvitystä, kuului ainakin muutama huokaus.

Lukuisat työryhmät, virkamiehet, asiantuntijat ja yksityishenkilöt ovat jo selvittäneet Suomen mahdollista Nato-­jäsenyyttä. Kirjoittajat ovat nimenomaan toivoneet työnsä antavan pohjaa faktoihin perustuvaan keskusteluun.

Selvityksille on tosin tarpeensa, sillä Natossa ainoa pysyvä asia on muutos. Puolustusliiton painopiste siirtyi kylmän sodan jälkeen kollektiivisesta puolustuksesta kriisinhallintaan ja terrorismin torjumiseen. Ukrainan kriisi on vienyt sotilasliittoa takaisin perustehtäväänsä.

Selvityksissä johdonmukaista on, että Suomen nähdään Naton kumppanimaana olevan niin lähellä jäsenyyttä kuin vain voi liittymättä kuitenkaan jäseneksi.

Vaikka mediassa tehdyt mielipidemittaukset edelleen osoittavat kansan vastustavan jäsenyyttä, viralliset selvitykset vaikuttavat yhä Nato­-myönteisemmiltä. Naton etuja perustellaan muun muassa turvatakuilla, vaikutusvallalla ja taloudellisilla hyödyillä. Vastustajat ovat huolissaan Naton luonteesta, turhista sodista ja oman maanpuolustuksen kohtalosta.

2000-­luvun selvityksistä UP valitsi yhdeksän eriäviä näkökulmia tarjoavaa julkaisua.

1. Selvitys: Nato-kirja (2002) 

Tekijä: Tuomas Forsberg, Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professori, Kustantaja: Ajatus Kirjat

Jäsenyyden velvoitteet ja haitat:

Nato-jäsenyyteen tai Naton ulkopuolelle jäämiseen ei liity mitään isoja riskejä. Suomi osallistuu jo täysillä kriisinhallintaan, eikä Suomea voitaisi jäsenenäkään »pakottaa» sen kummallisempiin panostuksiin.

Miten Suomi hyötyisi jäsenyydestä?

Suomi pääsisi eroon vapaamatkustajan leimastaan. EU-maissa on ihmetelty, miksi Suomi ei sitoudu puolustamaan EU-jäseniä, vaikka on mukana EU:n ulkopuolisessa kriisinhallinnassa.

Miten Venäjä reagoisi? 

Venäjä pettyisi Suomen politiikan muutokseen, mutta se ei olisi este jopa lämminhenkiselle yhteistyölle.

Natoon vai ei?  

»Tehtäviltään laaja-alaisesta ja jäsenistöltään kasvavasta Natosta tuskin Suomenkaan kannattaisi pysyä ulkona. »

2. Selvitys: Hei, meitä natotetaan! (2002)

Tekijä: Esko Seppänen (vas), europarlamentaarikko 1996–2009, Rahoittaja: Euroopan yhtyneen vasemmiston/Pohjoismaiden vihreän vasemmiston europarlamenttiryhmä

Jäsenyyden velvoitteet ja haitat:

Jos kaikki EU-maat liittyvät Natoon, unionista voi tulla USA:n mallinen sotilaallis-teollinen kompleksi, jossa varustelu toimii talouden veturina. Sotiin osallistutaan automaattisesti.

Miten Suomi hyötyisi jäsenyydestä?

Jos vaihtoehtoina olisivat EU:n armeija ja Nato, valinta osuisi Natoon. USA on vaarallisimmillaan yksin, mutta Naton sisällä amerikkalaisten päätöksiin voidaan vaikuttaa. Natossa ovat jo ne maat, joita USA kuuntelee.

Miten Venäjä reagoisi? 

Venäjän on päätettävä, onko Yhdysvallat vihollinen vai ystävä. Venäjä haluaa olla euraasialainen suurvalta, mutta on jäänyt Naton avulla itään laajenevan USA:n ja vahvistuvan Kiinan väliin.

Natoon vai ei?  

»Suomen Nato-jäsenyys on se putki, mihin poliittinen eliittimme ajaa meitä seuraavaksi.»

3. Selvitys: 51 hyvää syytä sanoa Natolle kiitos ei (2003) 

Tekijät: Toimittaja Elias Krohn ja Rauhanpuolustajien työryhmä, Kustantaja: Like

 Jäsenyyden velvoitteet ja haitat:

Jäsenenä Suomi joutuisi turhaan sotiin, joissa suomalaisiakin kuolisi. Suomi menettäisi mahdollisuuden toimia välittäjänä konflikteissa ja altistuisi terrorismille. Liittyminen vaarantaisi Suomen maanpuolustuksen, josta osa jätettäisiin muiden tehtäväksi.

Miten Suomi hyötyisi jäsenyydestä? 

Ei mitenkään.

Miten Venäjä reagoisi? 

Jos Venäjän ja lännen kesken syntyy kiista, Suomen asema Naton etäispäätteenä on vaarallinen. Naton ulkopuolella Suomi voi pysytellä riitojen ulkopuolella.

Natoon vai ei?  

»Natosta luodaan julkisuudessa jatkuvasti ihanteellisen myönteistä kuvaa, joka on ristiriidassa monien tosiasioiden kanssa.»

4. Selvitys: Mahdollisen sotilaallisen liittoutumisen vaikutukset Suomen puolustusjärjestelmän kehittämiselle

Jäsenyyden velvoitteet ja haitat:

Liittoutuminen vaatisi periaatteellista valmiutta osallistua kaikenlaisiin operaatioihin. Siksi vaikutus puolustusvoimien maanpuolustukseen perustuvaan toimintafilosofiaan olisi todennäköisesti suurempi kuin taloudelliset kustannukset.

Miten Suomi hyötyisi jäsenyydestä? 

Sekä EU:hun että Natoon kuuluvat maat pystyvät parhaiten vaikuttamaan Euroopan turvallisuuspolitiikkaan. Euroopassa vain Nato pystyy takaamaan jäsentensä turvallisuuden kaikkia sotilaallisia uhkia vastaan.

Miten Venäjä reagoisi? 

Nato–Venäjä-neuvoston työskentely on alkanut lupaavasti, mutta sen tuloksia on aikaista arvioida. Venäjä voi nähdä Naton laajentumisen itseään vastaan suunnattuna.

Natoon vai ei?  

»Selvitystyössä ei oteta kantaa siihen, tulisiko Suomen liittoutua sotilaallisesti vai jatkaa liittoutumattomana.»

5. Selvitys: Joidenkin puolustamisesta monen turvaamiseen: Naton tie puolustusliitosta turvallisuusmanageriksi(2007) 

Tekijät: Ulkopoliittisen instituutin (UPI) tutkijaryhmä, Charly Salonius-Pasternak (toim.) Julkaisija: UPI

Jäsenyyden velvoitteet ja haitat:

Jäsenyys kasvattaisi paineita uusiin operaatioihin. Jos Suomi ei ole valmis tarjoamaan sotilasosastoja Istanbuliin, Washingtoniin tai Tallinnaan kohdistuvan hyökkäyksen torjumiseksi, jäsenyyttä ei pidä hakea.

Miten Suomi hyötyisi jäsenyydestä? 

Valtiot saattavat tulevaisuudessa käsitellä kansallista ja globaalia ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa Natossa. Siellä Suomi löytäisi samanhenkisiä maita.

Miten Venäjä reagoisi? 

Venäjää ärsyttää Naton mahdollinen laajentuminen Georgiaan ja Ukrainaan. Kylmän sodan kaltaista uhittelua ei silti ole näköpiirissä. Suomen jäsenyys aiheuttaisi väliaikaista haittaa ja rajoitettuja sotilaallisia toimia rajan lähellä.

Natoon vai ei?  

»Välttämätöntä keskustelua turvallisuus- ja puolustuspolitiikan muutostarpeista ei voida käydä niin kauan kuin Nato on suomalaisessa yhteiskunnassa monille punainen vaate.»

6. Selvitys: Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutukset (2007) 

Tekijä: Antti Sierla, Suomen Nato-suurlähettiläs 2002–2007, julkaisija: Ulkoasiainministeriö

Jäsenyyden velvoitteet ja haitat:

Nato-jäsenyyden lisäkustannukset jäisivät pieniksi, noin 39 miljoonaan euroon vuodessa. Suomelta vaadittaisiin noin 6 000 sotilaan valmius ulkomaanoperaatioihin. Jäsenyys velvoittaa yhteistyöhön vahvemmin kuin kumppanuus.

Miten Suomi hyötyisi jäsenyydestä? 

Jäsenyys avaisi uusia ovia puolustusmateriaalin hankinnoille ja tiiviimpään yhteistyöhön etenkin Yhdysvaltojen kanssa. Jos Eurooppaa uhkaisi kriisi, Nato turvaisi pienen maan uskottavuuden sijoituskohteena.

Miten Venäjä reagoisi? 

Venäjä ei muodosta suoraa sotilaallista uhkaa, mutta sen toiminnalla on suuri merkitys. Maan kautta voi levitä joukkotuhoaseita. Lisäksi moni Nato-maa on riippuvainen Venäjän energiasta. Naton laajentuminen itään ei ole estänyt hyviä Venäjä-suhteita.

Natoon vai ei?   

»Kumppanuus on – – aina väliaikaisella pohjalla jäsenyyteen verrattuna ja siten alttiimpi suhdannevaihteluille sekä jäsenmaiden päätöksille.»

7. Selvitys: Mikä Nato on?(2014)

Tekijät: Nato-edustuston puolustusasiainneuvos Karoliina Honkanen ja puolustusministeriön yksikönjohtaja Janne Kuusela, Julkaisija: Atlantti-Seura

Jäsenyyden velvoitteet ja haitat:

Jäsenmailta odotetaan osallistumista Naton toimintaan maan kokoon ja taloustilanteeseen nähden kohtuullisella panoksella. Jäsenyys lisäisi puolustusmenoja.

Miten Suomi hyötyisi jäsenyydestä?

Pohjoismaat voisivat muodostaa vaikutusvaltaisen ryhmittymän. Jäsenyyskustannuksia tasapainottaa halvempi puolustuskalusto.

Miten Venäjä reagoisi? 

Ukrainan tilanteen vuoksi Nato jäädytti käytännön yhteistyönsä Venäjän kanssa. Baltian maille Nato-jäsenyys on antanut selkänojan, jolta kehittää suhteitaan Venäjään.

Natoon vai ei?  

»Vaikka Nato tukee monin tavoin pitkäaikaista kumppaniaan Ukrainaa, on liittokunta valmis sotilaalliseen vastaukseen vain siinä tapauksessa, että jäsenmaahan kohdistuisi hyökkäys. Jäsenet ja kumppanit erottuvat siis selkeästi toisistaan.»

8. Selvitys: Puolustuksen pitkän aikavälin haasteet (2014) 

Tekijä: Parlamentaarinen selvitysryhmä, Julkaisija: Eduskunta

Jäsenyyden velvoitteet ja haitat:

Venäjän ja Naton välinen jännite on kiristynyt ja siirtynyt Suomen lähialueille. Ukrainan kriisi siirtää Naton painopistettä kollektiiviseen puolustukseen, mikä lisää sotaharjoituksia.

Miten Suomi hyötyisi jäsenyydestä? 

Kansainvälinen yhteistyö on välttämätöntä Suomen puolustukselle, joka ilman lisäresursseja täyttää tehtävänsä enää muutaman vuoden. Jäsenyys toisi sotilaallisia turvatakuita.

Miten Venäjä reagoisi? 

Suomen on huomioitava Venäjän toiminta alueellisena suurvaltana, joka pyrkii vahvistamaan asemaansa.

Natoon vai ei?   

»Ilman riittävää materiaali-investointitasoa puolustuksen perusvalinnat – koko maan puolustaminen, yleinen asevelvollisuus ja sotilaallinen liittoutumattomuus – edellyttävät uudelleenarviointia jo tulevan hallituskauden aikana.»

9. Selvitys: Rauhan Utopia (2014)

 Tekijä: Kenraali Gustav Hägglund, Kustantaja: Docendo Oy

Jäsenyyden velvoitteet ja haitat:

Yleinen mielipide kääntyisi asevelvollisuutta vastaan, kun puolustuksesta huolehtisi mahtava sotilasliitto. Kaikki haitat paitsi tämä olisivat hallittavissa.

Miten Suomi hyötyisi jäsenyydestä?

Melkein kaikki muut EU-maat kuuluvat Natoon. Suomi voisi vahvistaa siteitään länteen myös puolustuksessa. Yhdysvaltain turvallisuustakuu olisi erittäin arvokas.

Miten Venäjä reagoisi? 

Venäjä on nostanut profiiliaan voimakkaasti, ja suhteet Natoon ja EU:hun ovat kiristyneet. Tämän ei tarvitse vaikuttaa Suomeen, jos Suomi ei reagoi voimakkaammin kuin EU-jäsenyys velvoittaa.

Natoon vai ei?   »

Kaikki uudet Nato-maat ovat ajaneet oman maanpuolustuksensa alas – –. Meillä kävisi samalla tavoin – –. Ellei näin mitä ilmeisimmin kävisi, olisin minäkin Nato-jäsenyyden kannalla.

Sähköposti Facebook LinkedIn Twitter Lisää