Brysselin kultapoika

Eero Vuohula

Jacques Delorsin isoisä oli pientalonpoika syvältä köyhästä Keski-Ranskasta. Hänen isänsä toimi lähettinä Ranskan keskuspankissa, jonne Jacqueskin lähti kahden veljensä jalanjäljissä vuonna 1944 virkamiesharjoittelijaksi. Pankkityön ohella Delors suoritti arvostetun Ranskan pankki-instituutin tutkinnon korkein arvosanoin. Myöhemmin hän on kertonut kärsineensä siitä, ettei ollut suorittanut yliopisto-opintoja, eikä koskaan ollut voinut opiskella päätoimisesti.

Delors pääsi arvopaperiosaston johtajan apulaiseksi vuonna 1950. Nuori virkamies pelasi koripalloa ja kirjoitti artikkeleita Dizzy Gillespien ja Dexter Gordonin musiikista. Hän pyöritti myös elokuvakerhoa, jossa esitettiin pääasiassa amerikkalaisia filmejä.

Jacques Delorsin maailmankuvaan vaikutti voimakkaasti Ranskan ulkopuolella vähemmän tunnettu sosialistissävytteinen ajattelija Emmanuel Mounier.

Uskomaton työteliäisyys sekä syvä uskonnollinen ja sosialidemokraattinen vakaumus nostivat Delorsin lopulta maltillisen ammattiyhdistysliikkeen tutkimusosaston päälliköksi. Hän kuului pääministerinäkin toimineen Pierre Mendès-Francen lähipiiriin. Gaullistinen pääministeri Chaban-Delmas palkkasi Delorsin neuvonantajakseen. Delors oli itse asiassa ainoita vasemmistolaisia 1960- ja 70-luvun Ranskassa, joilla oli poliittista vastuuta ja valtaa.

Delors tutustui myös François Mitterrandiin, joka nimitti hänet valtiovarainministeriksi voitettuaan presidentinvaalit vuonna 1981. Ranska kamppaili silloin ankarissa talousvaikeuksissa, jotka voittaakseen Delors valitsi tiukan linjan. Hän vastusti protektionismia ja selvitti valuuttakriisin, mutta hänen suhteensa puolueen muihin johtajiin heikkenivät. Mitterrand ratkaisi tilanteen jyräämällä hyvän kansainvälisen maineen saaneen valtiovarainministerinsä Euroopan komission puheenjohtajaksi vuonna 1985.

Kun Eurooppaa 1980-luvun alussa vaivanneista talousvaikeuksista oli päästävä irti, Delorsin ja komissaari lordi Cockfieldin ehdottama sisämarkkinoiden vapauttaminen saavutti EY:n 12 jäsenmaan hyväksynnän. Tämä päätös loi pohjan pitkälle nousukaudelle, jota kesti aina 1990-luvun alkuun asti.

Nousukauden aikana Delors nosti Euroopan komission arvovallan nykyiselleen. Hän johti itse komiteaa, joka valmisteli yhteiseen valuuttaan siirtymisen. Delors oivalsi pian, että Saksojen yhdistyminen oli välttämätöntä muun itäisen Euroopan vapautumiselle. Tammikuussa 1989 hän esitteli Euroopan parlamentille ehdotuksen Euroopan talousalueesta, johon silloiset EFTA-maat välittömästi tarttuivat. Lista Delorsin ansioista eurooppalaisen yhteistyön puolestapuhujana on pitkä.

Yhä edelleen Brysselin kaupunki käyttää ulkomainonnassaan Delorsin kuvaa ja sitaattia: ”Bryssel on tehnyt vieraiden vastaanottamisesta taidetta. Yksinkertaisesti ja lämpimästi.”

Sähköposti Facebook LinkedIn Twitter Lisää