Aikakauslehti politiikasta, taloudesta ja kansainvälisistä ilmiöistä
 

Uuden Euroopan suunnitelma

Valéry Giscard d’Estaing: Europa. La dernière chance de l’Europé. XO 2014, 188 s.

Eero Vuohula

Valéry Giscard d’Estaing: Europa. La dernière chance de l’Europé. XO 2014, 188 s.

Ranskan entinen presidentti (1974–1981) Valéry Giscard d’Estaing hahmottelee uudessa kirjassaan konkreettisen skenaarion EU:n uudistamiseksi.

Globaalien markkinoiden raaka kilpailu ja Aasian halpa työvoima ovat synnyttäneet EU-maihin dramaattisen ja sitkeän nuorisotyöttömyyden, joka Giscard d’Estaingin mukaan pakottaa EU:n luomaan itselleen aiempaa tehokkaamman rakenteen. Aluksi se tarkoittaisi 12 euromaan nykyistä tiiviimpää liittoa.

Giscard d’Estaing on 88-vuotias, ja kirjan johdannon laatinut Saksan entinen liittokansleri (1974–1982) Helmut Schmidt täyttää joulukuussa 96. Vajaat 200 sivua on riittänyt heidän hurjaan yritykseensä piirtää unionin institutionaaliset rakenteet uusiksi.

Mielenkiintoisen tästä skenaariosta tekee se, että siihen kuuluisivat nykyisistä euromaista muut paitsi Viro, Latvia, Slovakia, Slovenia ja Kreikka. Europa-maiden joukkoon kutsuttaisiin myös Puola, kunhan maa on liittynyt euroon. Suomen ja Irlannin "Eurooppa-vakaumusta" kirjoittaja hienoisesti epäilee, mutta kelpuuttaa maat silti skenaarioonsa.

Tiivis yhteisö toimisi nykyisen EU:n sisällä ja noudattaisi nykyistä perussopimusta. Sitä johtaisivat valtionpäämiehistä koostuva Directoireeli johtokunta, joka kokoontuisi joka viikko, ja kansanedustajien kongressi, joka koostuisi pääosin jäsenmaiden kansallisista parlamenteista valituista edustajista.

Giscard d’Estaing sanoo ottaneensa onkeensa muista viime vuosina tehdyistä skenaarioista EU:n kehittämiseksi. Hän kuitenkin pitää useimpia niistä epärealistisina jo siksi, että ne edellyttäisivät Lissa­bonin perussopimukseen muutoksia, jotka eivät menisi läpi varsinkaan Britanniassa, Tšekissä, Tanskassa eivätkä Ruotsissa.

Giscard d’Estaingin mallissa Europa-maiden arvonlisäverot, tulo-, perintö- sekä muu valtionverotus yhtenäistettäisiin 15 vuoden siirtymäajalla ja tuloutettaisiin sitten asteittain ja osittain maiden yhteiselle valtiovarainministeriölle. Alueelliset ja kunnalliset verotulot säilyisivät jäsenmaissa. Myös jäsenmaiden koulutus-, terveys- ja sosiaalipolitiikka säilyisivät kansallisina.

Mallin kannatusta lisäisi kirjoittajan mielestä se, että kaksi kolmasosaa kansanedustajien kongressin jäsenistä olisi kansallisten parlamenttien jäseniä. Giscard d’Estaing nimeää heidät todellisiksi johtajiksi, mikä hohkaa epäluottamusta nykyisen Euroopan parlamentin legitimiteettiä kohtaan.

Giscard d’Estaing kutsuu uutta Europa-ryhmittymää Kansallisvaltioiden federaatioksi (Fédération des États-­nations). Kansalaisille kirjoittaja perustelee malliaan korostamalla, että skenaario tekisi euroalueesta 2000-luvun suurvallan Yhdysvaltain ja Kiinan rinnalle. Näin voisimme turvata asemamme ja elintasomme.

Kirjoittaja on konsultti, joka on työskennellyt virkamiehenä Suomen Pankissa, EFTA:n sihteeristössä ja EU:n komissiossa.

 
Ulkopolitiikka 4/2014

Unohtunut oikeudenmukaisuus

Teija Tiilikainen

Vieläkö OECD:lle on käyttöä, Mari Kiviniemi?

Juha Mäkinen/UP

Vauraat & valitut

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Näin pelastetaan maailma

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Professori tasa-arvo

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Tasa-arvo ≠ demokratia

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Realismin paluu

Joonas Pörsti/UP

Kiina lähettää rauhanturvaajia

Joonas Pörsti/UP

Kasvu ja johtajuus karkasivat

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Brasilia vaatii kehityspolitiikkaa

Joonas Pörsti/UP

Suurvallat törmäyskurssilla

Sergei Karaganov

Venäjän ulkopolitiikan veteraani

Katri Pynnöniemi

Miksi nuoriso hylkäsi vasemmiston?

Tommi Uschanov

Rahan toisinajattelijat

Tuomas Koukkunen

Normaali on päättynyt

Antti Alaja

Kiihkotonta keskustelua Natosta

Erik Nyström

Paluu Moskovan valtapiiriin

Toivo Martikainen

Diktaattorin perheriita

Toivo Martikainen

Kiinan pelko ohjaa Japania

Bart Gaens

Knesset syrjii arabeja

Anne Ignatius

Salaisten tunneleiden tietoverkko

Heta Muurinen

Uusliberaalin rationaalisuuden jäljillä

Antti Alaja

Vakoojana al-Qaidan leivissä

Janne Hopsu

Suomen EU-politiikan arkkitehti

Juha Jokela

Uuden Euroopan suunnitelma

Eero Vuohula

Kansainoikeutta kaikille

Kirsti ja Raimo Lintonen

Avartavampaa matkailua

Juha Mäkinen/UP

Oligarkki vankileirillä

Joonas Pörsti/UP

Yksinvaltiaiden asialla

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Sopisivatko Naton ydinaseet Suomelle?

Tytti Erästö

Naapuruuspolitiikan illuusio särkyi

Kristi Raik

Lisää avoimuutta, vähemmän kyberuhkia

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Islamilaisen valtion vastainen strategia ei toimi

Antti Pentikäinen

Terrorismi on sukua fasismille

Joonas Pörsti