Aikakauslehti politiikasta, taloudesta ja kansainvälisistä ilmiöistä
 

Valmiina tappamaan Isisin puolesta

Lamya Kaddor: Zum Töten bereit. Warum deutsche Jugendliche in den Dschihad ziehen. Piper Verlag 2015, 256 s.

Yrjö Lautela

Mitä vähemmän nuori muslimi tuntee islaminuskon sisältöä, sitä todennäköisemmin hän antaa jonkun ulkopuolisen määritellä paikkansa uskonnon sisällä.

Mitä vähemmän nuori muslimi tuntee islaminuskon sisältöä, sitä todennäköisemmin hän antaa jonkun ulkopuolisen määritellä paikkansa uskonnon sisällä.

Tämä on Lamya Kaddorin kirjan perusteesi. Syyrialaisille vanhemmille Saksassa syntynyt tytär on islaminuskon opetuksen pioneereja synnyinmaassaan.

Kaddor järkyttyi kuullessaan, että viisi hänen entistä oppilastaan oli lähtenyt Saksasta Syyriaan raaoista otteistaan tunnetun Isis-terroristijärjestön riveihin. Neljä viidestä palasi pian takaisin illuusionsa menettäneinä: Syyriassa rintamajako ei ollut niin mustavalkoinen kuin värvääjät olivat väittäneet, vaan muslimit tappoivat muslimeja.

Kaddorin mukaan nuorten kiinnostuksessa Isisin toimintaan on nuorisokapinoinnin aineksia. Monet nuoret muslimit katsovat, että heillä ei ole mahdollisuuksia yhteiskunnalliseen nousuun, ja pitävät itseään uskonnollisina, vaikka käytännössä islam ei heidän arkipäivässään juuri tunnu.

Jyrkän linjan salafistisen liikkeen edustajien on helppo soluttautua tähän löyhästi islaminuskoisten nuorten joukkoon, joille uskonnon varsinainen sisältö on vieras. Salafistit tarjoavat nuorille kunnioitusta ja yhteisöllisyyttä, ja yhteisöllisyyden muodostajana kovan linjan uskontulkintojen merkitys korostuu.

Kantasaksalaiset eivät läheskään aina hyväksy edes kolmannen polven maahanmuuttajia saksalaisiksi, ja toisaalta vanhempien kotimaa tuntuu nuorille jo vieraalta. Niinpä he alkavat tuntea itsensä ensi sijassa muslimeiksi ja viehtyvät uskonnollisiin ääritulkintoihin.

Toisaalta muslimien kärsimykset maailmalla ovat vaikuttaneet salafismin nousuun Saksassa jopa enemmän kuin kotimaiset jännitteet, Kaddor kirjoittaa. Hänen mukaansa saksalaisen salafismin juuret ovat Bosnian sodassa 1990-luvulla. Muslimeja vainottiin, ja sotaan osallistui islamistitaistelijoita, joista osa pakeni Saksaan.

Kaddor kaipaa muslimien sisäistä keskustelua uskonnosta ja sen suuntauksista. Keskustelua vauhdittaakseen Kaddor perusti Saksaan vuonna 2010 Liberaalin islamilaisen liiton. Liiton kanta, jonka mukaan homoseksuaalisuus ei ole ristiriidassa uskonnon kanssa, kauhistutti konservatiiveja. Kaddoria syytettiin uskonnon vesittämisestä, ja vihapostissa häntä kehotettiin panemaan huivin päähänsä ennen kuin alkaa puhua islamista.

Saksan muslimeista vain noin viidennes kuuluu uskonnollisiin yhdistyksiin tai seurakuntiin. Ne edustavat yleensä konservatiivista suuntausta. Kaddor uskoo liberaalin linjan vahvistuvan aikaa myöten, mutta pitää naiivina uskoa siihen, että liberaalin linjan avulla salafismi ja muut äkkijyrkät suuntaukset voitaisiin karsia maailmasta kokonaan.

Kaddor vaatii muslimeja itse asettamaan rajat fanaatikoille. Hänen mielestään salafismi ja islamin vihaaminen ovat saman kolikon kaksi puolta.

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.
 
Ulkopolitiikka 2/2015

Energiaa vai politiikkaa?

Teija Tiilikainen

Suuri mahdollisuus

Teksti: Toivo Martikainen

Kaasua, pääkomissaari Juncker!

Teksti: Antti Kivimäki

Kolmiodraamaa Euroopan putkipolitiikassa

Antto Vihma

Venäläinen ydin

Teksti: Toivo Martikainen

Uudistuksilla Boko Haramia vastaan

Teksti: Henrik Angerbrandt & Mats Utas

Valmiina tappamaan Isisin puolesta

Yrjö Lautela

Silmät sidottuina suurvallan johdossa

Veera Laine

Upseeri saa ottaa kantaa

Joonas Pörsti/UP

Pilvilinnain herra

Teksti: Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Kaspian kaasupalapeli

Felix Siivonen

Ukraina pyrkii eroon Rosatom-riippuvuudesta

Katri Pynnöniemi

Persianlahti tarvitsee uuden turvallisuusmekanismin

Wolfgang Mühlberger

Kaupunkien kääntöpuoli

Annu Kekäläinen

Väkivallan noidankehä

Erik Nyström

Maailmaan syntyy lapsia enemmän kuin toivotaan

Heta Muurinen

Kuka purkaisi aikapommin?

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Älkää uhriuttako musliminaisia!

Liina Mustonen

Diplomatian moniottelija osaa nauraa itselleen

Kai Sauer

Kohtelias alueliitos

Toivo Martikainen/UP

Euroopan unohdus

Heta Muurinen

Ukrainaan mallia Daytonin sopimuksesta

Martti J. Kari

Valtiota tarvitaan innovaatiotalouteen

Antti Alaja

Matoken ja Musevenin kaupunki

Liselott Lindström

Cameronin heikko kapina

Eeva Lennon

Oikaisu

Perhosia vatsassa Kyproksella

Reeta Paakkinen

Saako saastepilven alla aurinkoenergiaa?

Juha Mäkinen

Viron tyytyväiset venäläiset

Anna-Kaisa Hiltunen

Merkelin malli turvapaikkapolitiikkaan

Toivo Martikainen

Brittivaaleissa käytettiin Amerikan apuja

Toivo Martikainen