Väkivallan noidankehä

Erik Nyström

TERRORISMI. Lähes kaikki, mitä Kenian hallitus tekee terrorijärjestö al-Shabaabin torjumiseksi, pelaa järjestön pussiin, sanovat asiantuntijat.

Neljä asemiestä riitti osoittamaan, kuinka kykenemätön Kenia on voimistuvan terroriuhkan edessä.

Kun ääri-islamistisen al-Shabaabin nimissä toimineet taistelijat surmasivat opiskelijoita Garissan yliopistossa Itä-Keniassa huhtikuussa, Nairobista lähetetyt erikoisjoukot olivat tunteja myöhässä.

Hyökkäys kesti lopulta 15 tuntia, siinä kuoli 148 ihmistä ja noin 200 haavoittui. Se oli tuhoisin Keniassa tehty isku sitten al-Qaidan hyökkäyksen Yhdysvaltain Nairobin-suurlähetystöön vuonna 1998.

Kenialaislehdet raportoivat myöhemmin, että erikoisjoukot joutuivat odottamaan lentokonetta, joka oli poimimassa poliisin lentoryhmän päällikön perheenjäseniä Mombasan rantakaupungista.

Somaliassa ahtaalla oleva al-Shabaab yrittää painostaa Keniaa vetäytymään Somaliasta ja yllyttää kenialaisia ääri-islamisteja terrori-iskuihin kotimaassaan. Kenia on vastannut terroriuhkaan kaoottisesti, mikä saattaa pitää järjestöä elossa.

Kenia liittyi Afrikan unionin Amisom-operaatioon Somaliassa lokakuussa 2011 sen jälkeen, kun al-Shabaab oli Kenian hallituksen mukaan siepannut ulkomaisia turisteja maan loma kohteissa lähellä Somalian rajaa.

Sotilaallisesti operaatio oli menestyksekäs. Se maksoi al-Shabaabille tuhansia taistelijoita ja tärkeän Kismayon satamakaupungin sekä pakotti järjestön vetäytymään maaseudulle tai kokonaan maan alle.

Al-Shabaab vastasi tuomalla sodan Keniaan, jossa järjestö on sittemmin yhdistetty yli sataan iskuun. Niissä on kuollut jopa 600 ihmistä. Garissan yliopistoiskun ja Westgaten kauppakeskukseen syksyllä 2013 tehdyn iskun lisäksi al-Shabaabia pidetään syyllisenä muun muassa kranaatti-iskuihin, autopommeihin ja poliisien sekä uskonnollisten johtajien murhiin.

Länsimaisessa mediassa al-Shabaabin toimintaa Keniassa on kutsuttu epätoivoiseksi muistutukseksi järjestön olemassaolosta. Al-Shabaabista kiitellyn kirjan julkaisseen tutkija Stig Jarle Hansenin mukaan Kenian iskut merkitsevät järjestön strategian muutosta.

Norjan ympäristötieteen ja biologian yliopistossa työskentelevä Hansen sanoo al-Shabaabin heikentyneen kulta-ajastaan eli vuosista 2009–2010. Silloin järjestöllä oli jopa 7 000 sotilasta ja hallussaan Tanskan kokoinen pala Somaliaa. Järjestö yritti rakentaa hallitsemilleen alueille esimerkiksi sosiaalipalveluita, samaan tapaan kuin ääri-islamistinen Isis tekee nyt Syyriassa ja Irakissa.

Al-Shabaab kuitenkin hävisi Afrikan unionille perinteisen sodankäynnin saralla. Sittemmin Isisin vetovoima näyttävine propagandavideoineen on tyrehdyttänyt al-Shabaabin rekrytoinnin Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Hansenin mukaan jopa somalialaiset uskonsoturit valitsevat nyt Syyrian.

Tukalassa tilanteessa al-Shabaab on siirtynyt Somaliassa sissisodankäyntiin, josta sillä on runsaasti kokemusta. Keniassa järjestö toimii salaisena verkostona sulautuneena maan muslimiväestöön.

»Viimeksi kuluneen kahdeksan vuoden aikana olen joka vuosi kuullut väitettävän, että al-Shabaab on katoamassa. Väite on kaukana totuudesta», Hansen sanoo.

»Al-Shabaab pystyy ylläpitämään toimintaansa hyvin pienillä varoilla, ja Kenian nykyisessä poliittisessa ilmapiirissä järjestö on vahvempi kuin koskaan aiemmin.»

Garissan iskun jälkeen Kenian presidentti Uhuru Kenyatta myönsi, että maan kamppailu terrorismia vastaan on vaikeutunut, koska »raakuuksien suunnittelijat ja rahoittajat tulevat omista yhteisöistämme».

Radikalisoitumiselle löytyy pohjaa etenkin Koillis-Keniasta läheltä Somalian rajaa, missä asuu pääasiassa etnisesti somalialaisia. Aluetta on laiminlyöty siirtomaahallinnon ajoista lähtien. Noin 74 prosenttia alueen väestöstä elää absoluuttisessa köyhyydessä eli alle 1,25 dollarilla päivässä. Kenian vauraissa keskiosissa ja pääkaupungissa Nairobissa vastaava luku on 30 prosenttia.

Koillis-Kenia muistetaan myös vuoden 1984 Wagallan joukkomurhasta, jossa Kenian armeijan sotilaat tappoivat silminnäkijöiden mukaan tuhansia keniansomalialaisia näiden klaanien välisten maakiistojen lopettamiseksi. Ketään ei saatettu tapahtumista vastuuseen, ja paikallisten katkeruus valtiovaltaa vastaan elää yhä.

Tähän al-Shabaab on tarttunut propagandallaan. Se syyttää Kenian hallitusta muslimien maiden miehittämisestä ja muslimien ihmisoikeuksien riistämisestä. Lisäksi järjestöön liittyminen takaa köyhille nuorille miehille edes vähän tuloja.

International Crisis Group -järjestön Nairobin-toimiston johtajan Cedric Barnesin mukaan al-Shabaab todennäköisesti rekrytoi aktiivisesti kautta maan, etenkin isoissa kaupungeissa. Kenian 45-miljoonaisesta väestöstä noin 11 prosenttia on muslimeita. Barnesin mukaan satoja, jopa tuhansia kenialaisia on liittynyt al-Shabaabiin.

»Uhkan kotimaisuudesta presidentti Kenyatta on oikeassa. Luulen silti, että Garissan iskun jälkeenkin luvassa on lisää lyhytnäköisiä ratkaisuja uhkan torjumiseksi», Barnes sanoo.

Keniassa asuu noin 2,4 miljoonaa somalitaustaista. Yleinen käsitys on, että al-Shabaab tuli Keniaan alun perin Somaliasta pakolaisten mukana. Sen takia heidät on helppo asettaa syntipukeiksi ja rangaistaviksi.

Kenian hallitus uhkasi huhtikuussa, että sulkee maailman suurimman pakolaisleirin Dadaabin kolmen kuukauden kuluessa. Dadaabissa asuu yli 330 000 Somaliasta paennutta.

 Lisäksi hallitus jäädytti huhtikuussa pankkitilejä yksityishenkilöiltä, yrityksiltä ja järjestöiltä, joita se epäilee terrorismin rahoittamisesta. Listalle päätyi muun muassa 13 somalialaista rahanvälitystoimistoa, joiden kautta tuhannet Keniassa ja Somaliassa saavat elantonsa.

»Oikeita kohteita taistelussa terrorismin uhkaa vastaan olisivat pakolaisten ja rahanvälittäjien sijaan kenialaiset sokerin ja puuhiilen salakuljettajat», Barnes sanoo.

YK:n ja Interpolin mukaan 70 liikemiestä pyörittää mittavaa salakuljetusrinkiä Somalian Kismayossa ja Kenian Garissassa ja Nairobissa. Al-Shabaab nettoaa siitä jopa 50 miljoonaa euroa vuodessa, pääosin Somaliassa keräämiensä tietullien avulla. Maksuja kerää myös Kenian armeija.

Kenian kovan politiikan toteuttajaksi on noussut maan poliisi, joka tunnetaan korruptiosta ja väkivaltaisista otteistaan.

Lähes puolet kaikista Keniassa maksetuista lahjuksista menee poliisien taskuihin, arvioi korruptiota kartoittava Transparency International. Stig Jarle Hansenin mukaan al-Shabaab voi ostaa poliisilta esimerkiksi kulkulupia ja viisumeita, minkä vuoksi Kenian ja Somalian välinen raja vuotaa kuin seula.

Ongelma on saanut Lamun maakunnan kuvernöörin Issa Timamyn ehdottamaan, että Kenia rakentaisi muurin 682 kilometriä pitkälle Somalian-vastaiselle rajalleen.

»Muurista ei ole mitään hyötyä niin kauan kuin kenialaiset sitä vartioivat», Hansen sanoo.

Nairobin Pikku-Mogadishuna tunnettu Eastleigh’n kaupunginosa on kuin pienoismalli valtion suhteesta Kenian somalitaustaisiin. Vilkkaasta liike-elämästään tunnetulla alueella on viime vuosina tehty useita terrori-iskuja, ja se on Keniassa leimattu terroristipesäkkeeksi.

Viime vuoden huhtikuussa hallitus määräsi Eastleigh’in tähän asti suurimman ratsian, johon osallistui yli 6 000 poliisia – enemmän kuin Kenialla on sotilaita Somaliassa. Ratsian tavoitteena oli terroristien paikantaminen, pakolaisten palauttaminen pakolaisleireille ja paperittomien häätäminen maasta.

Vastaavissa tehoiskuissa on Keniassa pidätetty tuhansia somalitaustaisia ilman syytteitä. Lisäksi ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch syyttää Kenian poliisia somalialaisiin kohdistuneista ryöstöistä, raiskauksista, kidutuksista ja pahoinpitelyistä. Moni maksaa poliisille lahjuksia saadakseen olla rauhassa.

»Kenia on ollut erittäin huono käyttämään pehmeitä keinoja. Kaikki tämä pelaa al-Shabaabin pussiin», Hansen sanoo.

Räikeimmät syytökset poliisia kohtaan koskevat laittomia tappokäskyjä. Joulukuussa 2014 uutiskanava Al Jazeera kertoi Kenian poliisin terrorisminvastaisen yksikön operaatioista, joissa on viime vuosina kuollut lähes 500 terrorismiepäiltyä eri puolilla maata. Harvinaisissa haastatteluissa nimettömät upseerit kertoivat saaneensa tappokäskyt hallitukselta.

Cedric Barnesin mukaan kovakouraiset operaatiot vahvistavat vähemmistön ennakkoluuloja siitä, että Kenian hallitus syrjii muslimeja, ja vaikeuttavat samalla tiedustelua uusien iskujen varalta.

»Iskuja voitaisiin estää tekemällä yhteistyötä niiden ihmisten kanssa, joita nyt rangaistaan», Barnes sanoo.

Kenia elää nyt uusien terrori-iskujen pelossa. Kun al-Shabaab iski Westgateen, kohteena oli vaurauden symboli, Nairobin hohdokkain kauppakeskus. Isku Garissan yliopistoon oli suunnattu koko kansaa vastaan: kenialaiseen unelmaan koulutuksesta. Barnesin mukaan jokainen kenialainen taksikuskista yritysjohtajaan unelmoi lastensa lähettämisestä yliopistoon.

»Al-Shabaab osoitti hallitukselle, että se pystyy Keniassa käytännössä mihin tahansa», Barnes sanoo.

Hansen arvioi, että oppilaitokset saattavat olla iskujen kohteina vastedeskin. Runsas viikko Garissan iskun jälkeen kaksi al-Shabaabin pommia tappoi kymmenen ihmistä opetusministeriön edustalla Somalian Mogadishussa, minkä jälkeen asemiehet hyökkäsivät rakennukseen.

Kenian vetäytyminen Amisom-operaatiosta ei ole Hansenin mukaan ratkaisu, sillä al-Shabaab täyttäisi nopeasti joukkojen jättämän tyhjiön Somaliassa. Tämä vahvistaisi järjestöä myös Keniassa. Toisaalta al-Shabaabin Kenian-osasto on jo nyt itsenäinen suhteessa Somalian järjestöön, eli ratkaisuja on etsittävä erikseen.

Radikalisaatiota saattaa lieventää Kenian vuonna 2010 uudistettu perustuslaki, joka on siirtänyt päätösvaltaa valtion tasolta paikallishallinnoille. Somalienemmistöisissä maakunnissa vallansiirto voi parhaimmillaan purkaa keskusvallan ja asukkaiden välisiä jännitteitä.

Tärkeää on myös poliisivoimien uudistaminen. Garissan isku oli Westgaten iskun jälkeen toinen kerta, kun neljä alkeellisesti aseistautunutta miestä veti Kenian eliittijoukkoja pitemmän korren.

»Joulukuussa hallitus vihdoin vaihtoi sisäministerinsä ja poliisin ylijohtajan, joten toivoa on», Hansen sanoo.

Kenian kaoottisen terrorisminvastaisen toiminnan takia on kuitenkin todennäköistä, että iskuja tulee lisää, Hansen arvioi.

»Huomion on kohdistuttava erityisesti raja-alueille, mutta en usko, että olemme nähneet al-Shabaabia viimeistä kertaa Nairobissa.»

Al-Shabaabin lyhyt historia

Al-Shabaab nousi Somalian vaikutusvaltaisimmaksi sissiryhmäksi vuonna 2007.

Al-Qaida-johtaja Ayman al-Zawahiri virallisti al-Qaidan ja al-Shabaabin liittolaisuuden vuonna 2012.

Ryhmän perustajiinkuulunut Ahmed Abdi Godane kuoli Yhdysvaltojen lennokki-iskussa syyskuussa 2014. Nyt järjestöä johtaa Ahmed Umar alias Abu Ubaidah.

Järjestöllä on riveissään 3 000–5 000 taistelijaa.

Somaliassa ryhmää vastaan taistelee Afrikan unionin Amisom-operaatio, johon osallistuvat Uganda, Kenia, Burundi, Etiopia, Djibouti ja Sierra Leone.

Sähköposti Facebook LinkedIn Twitter Lisää