Perhosia vatsassa Kyproksella

Reeta Paakkinen

Kyproksella neuvotellaan jälleen saaren yhdistämisestä. Hallinnollisista seikoista ja vallanjaosta on jo päästy sopuun, ja ensi vuodesta näyttää tulevan ratkaisujen vuosi, kirjoittaa Reeta Paakkinen.

Heinäkuussa monia kyproslaisia alkoi jännittää. Neuvottelut jaetun saaren jälleenyhdistymisestä alkoivat toden teolla uudelleen sen jälkeen kun saaren pohjoisosan de facto turkkilaistasavalta oli aiemmin keväällä valinnut presidentikseen Mustafa Akincin.

Saaren kreikkalaisen puolen presidentin Nikos Anastasiadesin tavoin syntyjään limassolilainen Akinci voitti huhtikuiset vaalit lupaamalla, että hän tekee kaikkensa saaren ongelman ratkaisemiseksi. Myös Anastasiades kannattaa saaren yhdistämistä.

Kyproksen yhdistyminen näyttää nyt todennäköisemmältä kuin koskaan: elokuun alussa julkaistun, Kyproksen kreikkalaisen puolen hallituksen teettämän mielipidetutkimuksen mukaan enää noin neljännes kreikkalaisista äänestäisi saaren yhdistämistä vastaan.

Aiemmat neuvottelut Kyproksen yhdistämiseksi päättyivät vuonna 2004, jolloin 76 prosenttia kreikkalaisista äänesti YK:n rauhansuunnitelmaa vastaan ja 65 prosenttia kyproksenturkkilaisista suunnitelman puolesta. Rauhansuunnitelma epäonnistui ensisijaisesti siksi, että sillä ei ollut saaren kreikkalaisen puolen tuolloisen presidentin Tassos Papadopouloksen tukea.

Kyproksen ongelma alkoi, kun kreikkalaisnationalistit pyrkivät liittämään Isosta-Britanniasta itsenäistyneen saaren Kreikkaan vastoin sen perustuslakia 1960-luvun alussa.

Kreikkalaiset alkoivat kaventaa kyproksenturkkilaisten vähemmistöoikeuksia, ja yhteiselo loppui, kun kreikkalaiset äärinationalistit hyökkäsivät turkkilaisten asuinalueille joulukuussa 1963. Seuraavana vuonna saapuivat YK:n rauhanturvajoukot. Suurin osa saaren turkkilaisista pakeni elämään eristetyillä, gettomaisilla asuinalueilla.

Heinäkuussa 1974 Kreikan sotilasjuntta kaappasi vallan Nikosiassa ja nimitti presidentiksi turkkilaisten tappamisella kerskuneen Nikos Sampsonin. Turkki vastasi vallankaappaukseen miehittämällä saaren pohjoisosan.

Nyt neuvotteluiden tavoitteena on yhdistynyt, kahdesta osasta koostuva Kyproksen federaatio. Hallinnollisista seikoista ja vallanjaosta on jo päästy sopuun, ja nyt neuvotellaan kiinteistöistä.

Se on monimutkainen vyyhti: kyproslaisten asunnot ja tontit ovat vaihtaneet käsiä monta kertaa 41 viime vuoden aikana, ja turkkilaisella puolella ihmisille annettiin 1970-luvulla kreikkalaisten koteja korvaukseksi saaren eteläpuolelle jääneistä kiinteistöistä. Neuvottelujen yksityiskohdat ovat toistaiseksi salaisia.

Ensi vuosi voi olla ratkaisun vuosi. Silloin nähdään, kuinka paljon kreikkalaisen puolen poliittinen psyyke on kypsynyt ja rohkeus kasvanut. Kyprosen yhdistyminen merkitsisi itäisen Välimeren Berliinin muurin hajoamista – ja esimerkiksi sitä, että turkista tulisi yksi EU:n virallisista kielistä.

Kirjoittaja on vapaa toimittaja ja tietokirjailija.

Sähköposti Facebook LinkedIn Twitter Lisää