Aikakauslehti politiikasta, taloudesta ja kansainvälisistä ilmiöistä
 

Voiko bisneksellä tehdä hyvää?

Christopher Rowley
Jussi Hellsten/Slush/Flickr

Monet Slush-tapahtumassa esiintyneet teknologiayritykset yrittävät parantaa maailmaa tarjoamalla välineitä yhteiskunnallisten vaikutusten mittaamiseen.


Kahdeksatta kertaa järjestetyssä Slush-tapahtumassa Helsingin messukeskuksen valtasivat viime viikon lopulla 1 700 startup-yritystä, 800 sijoittajaa ja 15 000 konferenssivierasta. Tapahtumassa nähtiin kasvavissa määrin yrittäjiä ja vaikuttajia, jotka haluavat startup-yritysten ratkovan myös yhteiskunnallisia ja globaaleja ongelmia. Slush Impact on esimerkki tästä kehityksestä: viime vuonna aloitetussa ohjelmassa nostetaan esille yrityksiä, yhteisöjä ja ajatuksia, joiden tavoitteena on saada aikaan social impactia eli yhteisöllistä tai yhteiskunnallista vaikutusta.

Slush Impactista vastaava Ilona Mooney kertoo, että tavoitteena on ollut kanavoida startup-ympäristön energiaa yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseksi ja luoda vuorovaikutusta yritysmaailman, julkisen sektorin ja järjestöjen välille.

Social impact - ja startup-ajattelua voi soveltaa karkeasti jakaen kolmella alueella: voittoa tavoittelevien yritysten, voittoa tavoittelemattomien järjestöjen ja erilaisten yhdistelmämallien toiminnassa.

 

 Yhtäällä ovat yritykset, jotka pyrkivät tuottamaan voittoa ratkaisemalla yhteiskunnallisia ongelmia. Yhdysvaltalainen Reboot-yritys esimerkiksi ideoi, toteuttaa ja arvioi kehitysprojekteja Unicefin, Maailmanpankin ja Plan Internationalin kaltaisille organisaatioille.

Yrityksen perustajan Zack Brissonin mukaan kaikki lähti liikkeelle pettymyksestä. Poliittiset toimijat eivät hänen mukaansa olleet tarpeeksi tehokas kanava globaalien ongelmien ratkaisemiseksi, koska poliittiset intressit toisinaan ajoivat hyvän tekemisen ohi.

Esimerkkinä poliittisesta eduntavoittelusta Brisson mainitsee Yhdysvaltain presidentti Barack Obaman hallinnon toimien puutteellisuuden Meksikonlahden öljykatastrofin aikana. Hänen mukaansa Obaman hallinto ei ryhtynyt tarpeellisiin toimiin, koska etelävaltiot olisivat joka tapauksessa äänestäneet republikaaneja vuoden 2012 presidentinvaaleissa.

Yksi Rebootin onnistuneista kehitysprojekteista on ollut Maailmanpankin teettämä kansalaisyhteisöprojekti Nigeriassa. Reboot kehitti tekstiviestipohjaisen työkalun, jonka avulla kansalaiset voivat antaa palautetta julkisten palvelujen toteutuksesta. Reboot kehitti tekstiviestipohjaisen työkalun, jonka avulla kansalaiset voivat antaa palautetta julkisten palvelujen toteutuksesta. Lisäksi yritys kehitti palautteen seurantaohjelman hallinnon käyttöön. Yrityksen mukaan palvelun tavoitteena on lisätä julkisten palvelujen ja hallinnon vastuullisuutta, voimaannuttaa kansalaisia sekä vahvistaa kansallista dialogia.

Startup-ajattelua voi pyrkiä soveltamaan myös voittoa tavoittelemattomien järjestöjen toimintaan. Esimerkiksi Y-Combinator-yrityshautomo tarjoaa alkuvaiheen rahoitusta ja valmennusta pääasiassa startupeille, mutta think tankin valmennusohjelmassa on mukana myös voittoa tavoittelemattomia järjestöjä.

Y-Combinatorin nonprofit–ohjelmajohtaja Kate Courteaun mukaan ihmisten usko perinteisiin järjestöihin on hiipumassa, koska tuloksia ja lahjoitusten vaikutusta voi olla vaikea mitata. "Me yritämme kehittää uusia järjestötoiminnan muotoja. Vaikutusten mittaaminen voi olla vaikeaa, mutta se on tavoitteena.”

Yksi Y-Combinatorin rahoittamista voittoa tavoittelemattomista startupeista on joukkorahoituspalvelu Watsi, jonka avulla kerätään lahjoituksia yksittäisille potilaille kehittyvissä maissa. Watsissa keskeistä on läpinäkyvyys: sen kautta lahjoittajat voivat tukea suoraan tiettyä potilasta ja siten nähdä lahjoitusten menevän oikeaan tarkoitukseen. Palvelun kautta on rahoitettu yli 5 000 hoitotoimenpidettä.


Kolmanneksi on olemassa toimijoita, jotka toimivat yksityisen ja kolmannen sektorin välissä. Esimerkiksi Acumen-rahasto sijoittaa kehitysmaissa toimiviin yrityksiin, joilla on hyvät kasvumahdollisuudet. Acumen kerää lahjoituksia ja sijoittaa ne eteenpäin lainana tai osakeomistusta vastaan.

Vaikka Acumen on monilla tavoin perinteisten sijoitusrahastojen kaltainen, se ei odota, että sen sijoituskohteet välttämättä tuottaisivat voittoa lyhyellä tähtäimellä. Sijoittajana Acumen on valmis hyväksymään alhaisemmat tuotto-odotukset lyhyellä aikavälillä, koska yritykset tuottavat yhteiskunnallisia vaikutuksia. Tätä kutsutaan patient capitaliksi eli maltilliseksi sijoituspääomaksi.Acumen on valmis hyväksymään alhaisemmat tuotto-odotukset lyhyellä aikavälillä, koska yritykset tuottavat yhteiskunnallisia vaikutuksia. Tätä kutsutaan patient capitaliksi.

Pitkällä aikavälillä yritysten odotetaan kuitenkin tuottavan myös voittoa, josta Acumen saa oman osuutensa. Tämän voitto-osuuden Acumen sijoittaa uusiin projekteihin.

Toistaiseksi Acumen on kerännyt yhteensä 368 miljoonaa dollaria rahoittaakseen eri puolilla maailmaa toimiva yrityksiä. Rahaston mukaan sijoitukset ovat tuottaneet 13 miljoonaa dollaria voittoa.

Rahaston perustaja ja toimitusjohtaja Jacqueline Novogratz nostaa esille d.light-projektin. Yritys arvioi, että maailmassa elää noin kaksi miljardia ihmistä ilman luotettavaa sähkönsaantia. Tähän sähköntarpeeseen d.light vastaa myymällä yksityiskäyttöön tarkoitettuja, aurinkovoimalla toimivia laitteita, kuten valaisimia.

Novogratzin mukaan aurinkovoimalla on kyetty sekä parantamaan ihmisten elämää että tuottamaan voittoa: laitteet muun muassa auttavat ihmisiä kehittyvissä maissa säästämään sähkölaskuissa, vähentävät kasvihuonepäästöjä, mahdollistavat opiskelun tai työnteon pimeällä ja syrjäyttävät terveydelle haitallisia laitteita kuten kerosiinilamppuja. Yritys arvioi, että sen tuotteet ovat parantaneet yli 50 miljoonan ihmisen elämää.

Rebootin, Y-Combinatorin ja Acumenin kaltaiset toimijat osoittavat, että globaalien ongelmien ratkaisemiseksi voi työskennellä myös voittoa tavoittelemalla. Slushin kenties tärkein anti globaalien ongelmien ratkaisemiseksi lieneekin eräänlainen ratkaisujen pluralismi: erilaiset toimijat voivat kukin voi antaa omanlaisensa panoksen hyvän tekemiseen.

 

Kirjoittaja on vapaa toimittaja ja The Ulkopolitist -verkkolehden toimituksen jäsen.