Yritysten kehitysvaikutukset jäävät hämärään

Anna-Kaisa Hiltunen/UP
Kuva: Villeton/Flickr

Finnfund sijoittaa verovaroja kehitysmaihin veroparatiisien kautta. Yhtiö aikoo teettää riippumattomia arvioita toimintansa vaikutuksista.

Tuulivoimaa Cap Verdellä, biopoltto­aineita Indonesiassa, paperitehdas Intiassa. Muun muassa tällaisia sijoi­tuskohteita suomalainen kehitysra­hoitusyhtiö Finnfund rahoitti viime vuonna oman ilmoituksensa mukaan. Hank­keita oli ainakin 28 maassa.

Yhtiö ei listaa kaikkia toimintamaitaan yksiselitteisesti. Vuosikertomuksessa osa rahoitetuista yrityksistä ja rahastoista on ilmoitettu maanosittain.

Samaan aikaan kun hallitus lisää sijoitus­yhtiö Finnfundin rahoitusta 130 miljoonaan euroon ensi vuonna, hallitus on jäädyttänyt vahtikoirajärjestö Finnwatchin julkiset rahoi­tuskanavat toistaiseksi kokonaan.

»Me pyrimme kertomaan enemmän pala palalta.»»Me pyrimme kertomaan enemmän pala palalta», vastaa Finnfundin toimitusjohtaja Jaakko Kangasniemi.

Kangasniemen mukaan Finnfund arvioi rahoittamansa yritystoiminnan kehitysvai­kutuksia sekä ennen sijoituspäätöstä että yri­tyksen toimiessa.

Ennen sijoituspäätöstä Finnfundin työn­tekijät arvioivat Kangasniemen mukaan sitä, miten kannattavasti rahoitettava yritys pys­tyisi toimimaan ja miten yritys »palvelisi kehi­tysmissiota»: paljonko yritys maksaisi veroja ja synnyttäisi työpaikkoja sekä miten sen toi­minta voisi vähentää köyhyyttä.

Kun yritys jo toimii, Finnfund tarkastelee, kuinka ennakoidut asiat ovat toteutuneet. Seu­ranta perustuu niihin tietoihin, joita yritykset raportoivat Finnfundille.

Kangasniemen mukaan Finnfundissa on päätetty alkaa teettää riippumattomia eva­luaatioita loppuun saatettujen hankkeiden kehitysvaikutuksista. Evaluaatioiden tulosten on tarkoitus olla julkisia.

Finnfundin mukaan sen rahoittamat yhtiöt maksoivat vuonna 2013 veroja noin 434 miljoo­naa euroa. Suurimman osan veroista maksoivat Afrikan maissa toimivat yritykset, joihin Finn­fund on sijoittanut pääomarahastojen kautta.

Finnwatchin mukaan kaikkia maksettuja veroja koskevasta luvusta ei voida päätellä Finnfundin rahoituksen varsinaisia kehitys­vaikutuksia. Luku sisältää kaikki sellaisten yri­tysten maksamat verot, joiden rahoituksesta vaikkapa vain prosentti on tullut Finnfundilta. Lukua pitäisi Finnwatchin mukaan tarkentaa sen mukaan, mikä Finnfundin rahoitusosuus kohdeyhtiössä tai yhtiön tietyssä hankkeessa on ollut.

Kangasniemen mukaan Finnfundin ei ole tarkoituskaan väittää, että yhtiön asiakasyri­tysten maksamat verot tai työpaikat syntyisivät Finnfundin ansiosta.

»Joskus ne olisivat syntyneet suurelta osin ilman meitä, joskus jopa ilman muita­kaan ulkopuolisia rahoittajia, toisinaan taas koko projekti olisi jäänyt tekemättä tai firma olisi mennyt nurin ilman rahoituspakettia, jonka kokoon saamisessa me olimme avainasemassa.»

Entä miksi Finnfund ei julkaise edes maa­kohtaisia verotietoja?

»Verojalanjälkikeskustelu liittyy monikan­sallisiin yhtiöihin ja siihen, missä maissa ne tekevät tulosta ja maksavat veronsa. Meidän hankkeemme ovat hankeyhtiöitä kohdemaissa, eivätkä ne tyypillisesti ole monikansallisia. Toi­mintamme jakaantuu moneen kymmeneen eri maahan. Jos kertoisimme, että rahoitta­mamme yritykset ovat maksaneet jossakin maassa näin ja näin paljon veroja, olisi mah­dollista, että siellä olisi vain yksi tai kaksi yri­tystä», Kangasniemi vastaa.

Eli johtuuko yksityiskohtaisemman rapor­toinnin puute siitä, että se aiheuttaisi Finn­fundille lisätyötä?

»Varmaan siitä aiheutuisi lisätyötäkin. Minun täytyisi tarkistaa, miten tässä olisi mahdollista mennä eteenpäin.»

Finnfundin mukaan senrahoittamat yritykset työllistivät vuoden 2013 lopussa suoraan noin 22 800 ihmistä.

»Suoria työpaikkoja koskeva luku on vähiten huono numero», Kangasniemi sanoo. Yritysten suoraan työllistämät ihmiset on helppo laskea.

Kangasniemen mukaan Finnfundin toi­minnan vaikutuksia arvioitaessa tärkeämpää olisi tarkastella välillisiä työpaikkoja. Niitä on kuitenkin niin vaikea määritellä yksiselittei­sesti, ettei niitä koskevia tilastotietoja siksi julkaista, hän sanoo.

Välillisiä työpaikkoja syntyy esimerkiksi, kun Finnfund rahoittaa tuulivoimaa Cap Verdellä.

»Tuulipuistohankkeen suurin vaikutus eivät ole ne muutamat työpaikat, jotka synty­vät itse tuulipuistoon. Juju on se, miten pien­ten ja keskisuurten yritysten sektori kehittyy, kun sähköä on saatavilla turvatusti»»Juju on se, miten pien­ten ja keskisuurten yritysten sektori kehittyy, kun sähköä on saatavilla turvatusti.», Kangas­niemi toteaa.

Myös Finnwatchin mukaan välillisiä työ­paikkoja synnyttävät, kestävät energiahank­keet ovat kehitysmaiden kannalta tärkeitä. Vartiala kuitenkin arvostelee Finnfundia siitä, ettei yhtiö kerro mitään niiden työpaik­kojen laadusta, joita sen rahoittamat yritykset luovat.

»Esimerkiksi siitä ei raportoida, toimiiko Finnfundin sijoituskohteissa ammattiliitto tai mitä on tehty työntekijöiden järjestäytymisen edistämiseksi», Vartiala sanoo.

Finnfund ei raportoi myöskään rahoit­tamiensa sijoitusrahastojen kotipaikkoja. UP-lehti sai pyynnöstä listan Finnfundin rahoittamien sijoitusrahastojen kotipaikoista, ja listalla ovat esimerkiksi Caymansaaret, Luxemburg ja Mauritius. Maat eivät ole teol­lisuusmaiden yhteistyöjärjestö OECD:n veroparatiisilistalla, mutta maat tunnetaan alhai­sesta verotuksestaan.

Sonja Vartialan mukaan tämä on ongel­mallista: Jos rahaston kotipaikka on vero­paratiisissa, rahaston avulla voidaan tehdä aggressiivista verosuunnittelua. Sillä voidaan vähentää kehitysmaassa toimivan, rahaston rahoittaman yrityksen toimintamaahansa maksamia veroja.

»Suuri osa Finnfundin rahastosijoituksista kulkee veroparatiisien kautta. Kehitysvaroilla pitäisi ennemmin pyrkiä purkamaan tällaisia rakenteita, jotka aiheuttavat köyhyyttä», Var­tiala sanoo.

Kangasniemen mukaan Finnfundin toi­minnassa oleellista on se, mihin raha lopulta päätyy. Rahan kauttakulkumaita on pidetty vähemmän tärkeinä.

»Emme ylipäätään tee enää rahastosijoi­tuksia muuta kuin aivan poikkeuksellisesti», Kangasniemi toteaa.

»Veroja näissä rekisteröintimaissa ei juuri makseta, eikä se ole tarkoituskaan. Ajatus on, että lopulliset sijoituskohteet maksavat veroja kehitysmaissa ja sijoittajat omissa maissaan niin kuin niiden suhteen säädetty on. Olemme yrittäneet tehdä myös sellaisia rahastosijoituk­sia, jossa mentäisiin suoraan kohdemaahan tai yhteen niistä, mutta se on osoittautunut han­kalaksi tai jopa mahdottomaksi.»

Sähköposti Facebook LinkedIn Twitter Lisää