Aikakauslehti politiikasta, taloudesta ja kansainvälisistä ilmiöistä
 

Ukrainan tärkein rintama

Joonas Pörsti/UP
Kuva Juha Mäkinen/UP

Korruption kitkeminen on edellytys kaikille muille uudistuksille Ukrainassa, sanoo Antac-järjestön johtaja Daria Kaleniuk.


Ukrainan kansantuote pieneni viime vuonna peräti 12 prosenttia. Maan itäosassa jatkuva sota kuritti taloutta, mutta korruptio tulee pian perässä, kun ukrainalaisilta kysyy, mitkä tekijät varjosta­vat maan tulevaisuutta. Tämä selviää kyselystä, jonka Ilko Kucherivin demokraattisten aloitteiden säätiö (DIF) teetti viime joulukuussa.

Hallinnon korruptio oli yksi tärkeimmistä tyytymättömyy­den aiheista, kun tuhannet ukrainalaiset kokoontuivat talvella 2013–2014 Kiovan Maidanin aukiolle vaatimaan täyskäännöstä hallituksen politiikkaan. Valta vaihtui, mutta kaksi vuotta myö­hemmin näyttää siltä, että korruptio rehottaa maassa entisellään.

Ukraina oli viime vuonna sijalla 130 Transparency Inter­nationalin laatimassa 168 maan korruptio-indeksissä. Järjestön mukaan pääministeri Arseni Jatsenjukin johtama hallitus jarruttaa uudistusten läpimenoa.


Miten korruption kitkemi­nen on edennyt Ukrainassa kahden viime vuoden aika­na, Daria Kaleniuk?

Olimme valmistautuneet tukemaan hallitusta korruption vastaisessa taistelussa, mutta olemme joutuneet kamppaile­maan hallitusta vastaan IMF:n, EU:n ja muiden tukijoidemme kanssa. Se on ollut tiimillemme uuvuttavaa, mutta jotain on saatu aikaankin, mikä olisi ollut mahdotonta edellisen presi­dentin Viktor Janukovytšin kaudella.

Mitkä ovat tärkeimpiä saavutuksia?

Läpinäkyvyys on lisääntynyt jul­kisten varojen käytössä. Lisäksi monista valtion ylläpitämistä omistusrekistereistä on tullut julkisia. Tiedämme nyt, kuka omistaa kiinteistöjä tai autoja.

Kansallinen korruption vas­tainen toimisto on perustettu sisäisen ja ulkoisen paineen ansiosta. Toimistolla on valta tutkia viranomaisten korrup­tiorikoksia. Voimme odottaa tuloksia aikaisintaan puolen vuoden päästä.

Sen sijaan syyttäjälaitok­sen uudistaminen on epäon­nistunut. Syyttäjät eivät ole saaneet vireille edes tutkintaa Janukovytšin aikaisen hallinnon tekemistä rikoksista.

Presidentti nimitti vuosi sit­ten uudeksi valtakunnansyyt­täjäksi Viktor Šokinin. Hän olisi voinut lisätä syyttäjänvirastojen riippumattomuutta ja muuttaa koko laitoksen neuvostoaikaisesta hirviöstä ammattimaisemmaksi. Sen sijaan hän teki kaiken mah­dollisen imitoidakseen oikeaa reformia. Avoimiksi julistetuille johtajanpaikoille palkattiin vanhaa järjestelmää palvellutta väkeä, joka oli maineeltaan epäilyttävää.

Korruptionvastaisessa toimistossa työskentelee vain 60–70 uutta syyttäjää, kun taas Ukrainan muut 20 000 syyttäjää ovat entisen hallin­non aikaisia. Valtakunnansyyt­täjä olisi voinut uudistaa koko syyttäjälaitoksen, joka valvoo rikostutkintaa esimerkiksi talous- ja verorikoksissa.

Presidentti erotti lopulta Šokinin helmikuussa sisäisen ja ulkoisen painostuksen jälkeen. Miltä tilanne näyttää nyt?

On vielä aikaista sanoa, joh­taako ero aitoon muutokseen syyttäjänvirastossa. Ukrainan viranomaiset ja presidentti Petro Porošenko ovat osoit­taneet, että he eivät halua maahan itsenäistä syyttäjä­laitosta eivätkä ole kiinnostu­neita pelin sääntöjen korjaa­misesta.

Hallitukseen on odotetta­vissa muutoksia sen jälkeen kun uudistuksia kannattanut talousministeri Aivaras Abro­mavičius jätti erokirjeensä helmikuussa. Talousministeri perusteli eroaan sillä, että Porošenkon oman puolueen varapuheenjohtaja oli syyllis­tynyt korruptioon ja tavoitellut itselleen jalansijaa valtion omistamassa maakaasuyhtiössä. Tämä asema olisi auttanut häntä rahanpesussa.

Mistä muutos voisi saada alkunsa?

Korruptionvastaisen toimis­ton tulisi nyt osoittaa, että se puuttuu tilanteeseen. Kor­ruptiotutkijat saavat päälleen presidentin, hallituksen, par­lamentin ja oligarkkien vihan, joten kansalaisjärjestöjen ja kansainvälisten järjestöjen on tuettava heitä.

Ukrainalaiset odottavat EU:lta voimakasta poliittista painostusta, ja sen on oltava suoraviivaista. Kun rahaa annetaan, sitä tulisi vaatia takaisin, ellei ehtoja täytetä. EU:n pitäisi myös pitää fokuk­sensa kirkkaana eikä yrittää samanaikaisesti uudistuksia kaikilla muillakin alueilla, kuten energiasektorilla, ympä­ristöasioissa ja terveydenhoidossa. Oikeuslaitoksen uudistus on edellytys kaikille muille.

-------------------------------------------------------------------------

Daria Kaleniuk

  •  Ukrainassa toimivan korruption vastaisen Antac-järjestön johtaja ja perustajäsen.
  • Kotoisin Žytomyrin kaupungista maan keskiosista.
  • Havahtui korruptioon opiskelijana Harkovassa, jossa osallistui vapaaehtoisena nuorisojärjestön toimintaan.
  • Fullbright-stipendiaattina Yhdysvalloissa 2010–2011. Rahoitusoikeuden maisteritutkinto Chicago-Kent Collegesta.
  • Antac-jäjestöä rahoittavat kansainväliset organisaatiot, ulkomaat ja ukrainalaiset tukijat.