Rouva (v)erotuomari

Vestagerin tutkimukset ovat kohah­duttaneet bisnesyhteisöä ja sohaisseet EU:n kansainvälisiä suhteita. Vestagerin tutkimukset ovat myös kohah­duttaneet bisnesyhteisöä ja sohaisseet EU:n kansainvälisiä suhteita. Vestagerin suurimmat ja eniten julkisuutta saaneet tutkinnat koh­distuvat yhdysvaltalaiseen internetvaltiaaseen Googleen ja venäläiseen kaasujättiin Gazpro­miin.

Viime keväänä Vestager lähetti Googlelle kirjeen, jossa hän syytti yhtiötä määräävän markkina-asemansa väärinkäytöstä ja oman hintavertailupalvelunsa suosimisesta haku­tuloksissaan. Vestagerin edeltäjä, espanjalai­nen Joaquín Almunia oli tutkinut Googlea vuodesta 2010 ja yrittänyt sopia asian Goo­glen kanssa neuvottelemalla – mutta epäon­nistunut kolmesti. Vestager aloitti keväällä tutkimukset myös siitä, onko Google hanka­loittanut muiden käyttöjärjestelmien pääsyä Euroopan markkinoille ja siten suosinut omaa Android-järjestelmäänsä.

Yhdysvaltalaisten yritysjohtajien lisäksi Vestagerin Google-tutkintaa arvosteli pre­sidentti Barack Obama. Hän epäili viime keväänä, että tutkinta suosii eurooppalaisia yrityksiä. Vestager ei perääntynyt, vaan lensi Yhdysvaltoihin selittämään asiaansa.

Viikko Google-kirjeen jälkeen Vestager lähestyi syytekirjeellä kaasuyhtiö Gazpromia. Komission mukaan yhtiö hankaloittaa kaasu­markkinoiden kilpailua Bulgariassa, Tšekissä, Puolassa, Unkarissa ja Slovakiassa sekä Baltian maissa esimerkiksi estämällä kaasun jälleen­myyntiä rajojen yli.

Gazpromin apulaispääjohtaja Aleksandr Medvedev totesi syksyllä toivovansa, »ettei tapauksia politisoitaisi».

»Joillekin tämä voi olla politiikkaa, mutta minulle tässä on kyse siitä, miten eurooppa­laisilla markkinoilla tulee käyttäytyäJoillekin tämä voi olla politiikkaa, mutta minulle tässä on kyse siitä, miten eurooppa­laisilla markkinoilla tulee käyttäytyä.», Vesta­ger sanoo.

Kädenlämpöiseen sopuun päättyvät neu­votteluratkaisut eivät vaikuta Vestageria kiin­nostavan. Komissaari painottaa, että hänen on tehtävä työnsä niin hyvin, että faktat ovat var­masti oikein ja todisteet kestävät tarvittaessa oikeuden edessä. Kilpailukomissaari ja hänen toimistonsa saavat tietoja sekä hallituksilta että yrityksiltä.

Mutta vaikka faktat olisivat oikein, komis­saarin työllä voi olla geopoliittisia seurauksia. Mistä hän on perinyt tuollaisen rohkeuden?

»En pidä itseäni rohkeana. Haluan vain saada työni tehdyksi», Vestager sanoo.

Kun Vestager oli lapsi, puhelin saattoi soida perheen kotitalossa mihin vuo­rokaudenaikaan tahansa. Vestagerin vanhemmat toimivat luterilaisina pastoreina Kööpenhaminan länsipuolella Glostrupissa, ja pikkupaikkakunnan asukkaat tavoittelivat heitä milloin mihinkin hätään tai juhlaan. Äiti tai isä lähti työhön usein suoraan puhelimen suljettuaan.

»Ovemme olivat avoinna niin koditto­mille kuin niille, jotka seisoivat yhteiskunnan ylemmillä portailla. Jokaisen kohdalla kyse oli perusasioista: elämästä, kuolemasta ja kaikesta siltä väliltä», Vestager toteaa.

»Vanhemmat opettivat, että ei pidä tehdä jyrkkää eroa sen suhteen, mikä on työtä ja mikä ei. On oltava läsnä ja rakennettava yhteiskuntaa.»

Vestager kertoo perineensä kotoaan ja tanskalaisesta yhteiskunnasta myös vahvasti tasa-arvoon ja hyvinvointivaltioon nojaavan arvomaailmansa. Komissaarin mukaan hyvin­vointivaltiossa on kyse kahdesta asiasta: ensin­näkin tasapainosta vahvan yhteiskunnallisen turvaverkon ja yritystoimintaan kannustavien instituutioiden välillä, toiseksi mahdollisim­man vähäisestä hierarkiasta. Sellaisessa yhteiskunnassa ihmiset voivat kohdata toisensa erilaisesta yhteiskunnallisesta asemastaan huolimatta, Vestager luonnehtii.

»He voivat olla keskenään eri mieltä, mutta heidän elämänsä eivät ole erillisiä.»

Vestager puolusti tanskalaista hyvin­vointivaltiota keskustavasemmis­tolaisen liberaalipuolueen Radikale Venstren puheenjohtajana vuosina 2007–2014. Hän nosti puolueen vuoden 2011 vaalien jälkeen hallitukseen, jota johti sosi­aalidemokraatti Helle Thorning-Schmidt. Vestagerista tuli talous- ja sisäministeri sekä varapääministeri.

Talouskriisin jälkimainingeissa Tanskan hallitus muun muassa leikkasi työttömyys­turvaa ja määräsi julkisen sektorin eläkkeille katon sekä alensi yhtiöveroa. Leikkauksia ja kiristyksiä luonnehdittiin jopa tanskalaisen hyvinvointivaltion lopuksi, ja ministeri Vesta­ger sai lahjaksi keskisormikäden.

»Finanssi- ja talouskriisi on tuntunut monien EU-kansalaisten perhe- ja työelä­mässä», Vestager myöntää.

Komissaarin mukaan kriisi on ollut niin syvä, että nyt on syytä puhua yhteiskuntien jälleenrakennuksesta. Ihmiset ovat nähneet hallitustensa tekevän »lievästi sanottuna odottamattomia ratkaisuja» saadakseen julki­set menot ja tulot tasapainoon, Vestager kat­soo. Juuri siksi EU-kansalaisilla on nyt oikeus odottaa, että joka ikinen yritys maksaa veronsa mukisematta.

Lue koko haastattelu Lehtiluukusta tai painetusta Ulkopolitiikka-lehdestä 1/2016.

-----------------------------------------------------------------

 Margrethe Vestager