Aikakauslehti politiikasta, taloudesta ja kansainvälisistä ilmiöistä
 

Pelko hämärtää politiikan

Teija Tiilikainen/ UP

Pelko nostaa jälleen päätään Euroopassa. EU:n jäsenmaat ovat uudessa tilanteessa, kun ne joutuvat puolustamaan yhteisiä arvojaan asevoimin, kirjoittaa Teija Ulkopolitiikka-lehden päätoimittaja Teija Tiilikainen.

Pelko on keskeinen vallankäytön väline kansainvälisessä politiikassa. Sitä käyttävät omien tavoitteidensa edistämiseksi niin valtiot kuin terroristitkin.

Kun pelon avulla ryhdytään tekemään politiikkaa, siihen liittyvät yleensä viholliskuvat ja voimankäyttö. Koko valtioyhteisöä varpaillaan pitävän terrorismin valta-asema nojaa haluun ja kykyyn käyttää väkivaltaa suunnitelmallisesti mahdollisimman suuren tuhovoiman aikaansaamiseksi.

Kansainvälisen politiikan valtiokeskeisessä valtajärjestelmässä vakaus ja järjestys perustuvat edelleen keskeisten toimijoiden väliseen voimatasapainoon, jossa uskottavan pelotteen luominen on olennainen elementti. Äärimmilleen viedystä pelon käytöstä kansainvälisen politiikan välineenä meitä muistuttaa kylmän sodan aikainen ydinasepariteettiin perustunut kauhun tasapaino. Siinä kummankin suurvaltaosapuolen vastaiskukyky oli keskeinen järjestystä ylläpitävä voima. Tässä asetelmassa ydinaseiden käytöstä pidättäydyttiin, sillä kumpikin osapuoli tiedosti, että ensi-isku johtaisi myös omaan tuhoon.

Pelko nostaa jälleen päätään Euroopassa. Terrori-iskut Pariisiin ja Brysseliin – Euroopan unionin vallankäytön ytimeen – muistuttavat eurooppalaisen yhteisön haavoittuvuudesta. Euroopan unionin jäsenmaat ovat uudessa tilanteessa, kun ne joutuvat puolustamaan yhteisiä arvojaan asevoimin.

Sama tilanne on vastassa unionin suhteessa Venäjään. Itäinen naapuri on maalannut EU:sta viholliskuvan, josta unionin on vaikea tunnistaa itseään. Tämän viholliskuvan mukaan EU on osa ulkoista voimaa, joka uhkaa Venäjän arvoja ja kunniaa. Pelkoa käytetään Venäjän sisäisen yhtenäisyyden lujittamiseksi ja huomion viemiseksi pois maan omista epäkohdista.

Äärimmilleen viedystä pelon käytöstä kansainvälisen politiikan välineenä meitä muistuttaa kylmän sodan aikainen ydinasepariteettiin perustunut kauhun tasapaino.

Tässä UP-lehdessä pureudumme pelon käyttöön kansainvälisessä politiikassa. Tunteiden roolia instituutioiden ja valtioiden toiminnassa pohtineet professorit Neta Crawford ja Tuomas Forsberg valottavat, miten tunteet rakentuvat osaksi politiikkaa ja miksi juuri pelon ja vihan tunteet ovat siinä niin vahvoja välineitä. Forsbergin mukaan nykyisessä lännen ja Venäjän välisessä konfliktissa on perimmiltään kyse tunteista, eli Venäjän kokeman tunnustuksen puutteen aiheuttamasta suuttumuksesta.

Vihan ja aggressiivisuuden voi katsoa olevan taustalla myös Venäjän voimapolitiikassa, jossa maa luo sotilaallisia jännitteitä väläyttämällä aika ajoin mahdollisuutta jopa ydinaseiden käyttöön. Osaako kansainvälinen yhteisö enää käsitellä ydinaseita vakauden välineinä niin kuin kylmässä sodassa, vai onko kynnys niiden käyttämiseksi olennaisesti madaltunut, kun ydinasedoktriinit ovat muuttuneet?

Tässä lehdessä paneudumme myös Saudi-Arabian ja kalifaatin julistaneen Isisin yhteisiin uskonnollisiin juuriin. Lisäksi lehti kävi Jordaniassa selvittämässä, miten Irakin ja Syyrian naapurimaa on toistaiseksi onnistunut pitämään Isisin loitolla.

 
Ulkopolitiikka 2/2016

Suurin niistä on pelko

Joonas Pörsti/ UP

Pelko hämärtää politiikan

Teija Tiilikainen/ UP

Ali Khamenein seuraajat

Topias Haikala

Lisää rahaa aseisiin

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Norjan puolustus suuntaa pohjoiseen

Sanna Orava

Populisti porskuttaa nousukaudellakin

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Briteillä vähiten EU-ystäviä

Juha Mäkinen/ UP

Yhden valtion todellisuus

Anna Tervahartiala

Vihaisen valtion jäljillä

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Ydinaseiden uusi aika

Erik Nyström

Ohjuskilvestä on neuvoteltava

Tytti Erästö

Kalifi & kuningas

Liisa Liimatainen

Viimeinen rauhan saari

Erik Nyström

Pehmeillä keinoilla radikalismia vastaan

Teemu Sinkkonen

Šarian moderni tulkitsija

Heta Muurinen

Eurooppa-politiikan suuri murros

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Yhden tien päässä

Leena Malkki & Juhana Aunesluoma

Bosnia unohdettiin liian varhain

Mitjo Vaulasvirta

Vapaakauppa voi kutistaa taloutta

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Afrikka vahvistuu koodaamalla

Elisabeth Wide

Valtiosopimuksia voi muuttaa

Katja Creutz

Spektaakkeli suurvallassa

Jukka Valtasaari

Talousopit uusiksi

Anne Ignatius

Politiikka katoaa näkyvistä tšekistien maailmassa

Toivo Martikainen & Katri Pynnöniemi

Historialla tehdään politiikkaa

Matti Pesu

Kaiken takana on Kochin veljesten verkosto

Jenni Heikka

Korjaussarja euroalueelle

Vesa Vihriälä

Tasa-arvon asialla

Anna Kronlund

Niukka, toiveikas tulevaisuus

Heta Muurinen

Egyptin likainen vallankumous

Sanna Ra

Beirut haisee, mutta ruoka maistuu

Laura Wickström

Pelko itse

Petri Hakkarainen

Turvallisuuspolitiikka maakunnille

Onnittelut vuosikerran voittaneille