Silminnäkijä: Heinäsirkkoja paossa Espanjassa
Lokakuun alku. Välimeren etelärantaa eivät helteet enää hyväile. Espanjalle kuuluvaa Melillan kaupunkia ja Marokkoa erottavan piikkilanka-aidan kuvetta pitkin kävelee hajanainen joukko länsimaisia toimittajia ja kuvaajia. Seuraavien päivien lehdissä julkaistaan kuvia, joiden pääosissa ovat aitaan tarttuneet hanskat, kengät ja vaatteet. Ne roikkuvat Afrikan puolella, tarttuneet kiinni aitaan Saharan eteläpuolelta lähteneiden miesten yrittäessä päästä Melillaan ja Eurooppaan. Me lehtimiehet ja -naiset olemme maantieteellisesti Afrikassa, mutta hallinnollisesti ja henkisesti Espanjassa ja Euroopassa.
Julkisuus rummutti ilmiötä muutaman viikon. Sinä aikana espanjalaisillekin selvisi, että pelkästään Euroopan vetovoima ei selitä syksyistä ihmisvyöryä vaan että Saharan eteläpuoleiset alueet ovat kärsineet kuivuudesta jo parina perättäisenä vuonna. Varsinainen lähtölaukaus siirtolaisille olivat Saharan etelälaitaa vaeltaneet heinäsirkkalaumat, jotka söivät oman leveän siivunsa entisestäänkin kapeasta leivästä.
***
Espanjasta on tullut sijaintinsa vuoksi maa, johon laittomat siirtolaiset pyrkivät. Vaurastunut Espanja ei ole enää pelkästään sillanpää Euroopan unioniin, vaan yhä useampi rajan ylittämisessä onnistunut etsii onneaan täältä. Miehille töitä löytyy rakennustyömailta, naisille kotiapulaisina.
Laittomien siirtolaisten yritykset päästä Espanjaan ovat niin tavallisia, että vasta viime syyskuun ja lokakuun poikkeukselliset yrittäjien vyöryt herättivät julkisen sanan mielenkiinnon ilmiötä kohtaan. Silloin Afrikan puolella sijaitsevien espanjalaiskaupunkien Melillan ja Ceutan kupeessa rajan ylitystä yrittäneitä tai ainakin ylitysmahdollisuutta etsineitä oli kahdessa kuukaudessa enemmän kuin normaalina vuotena yhteensä. Poikkeuksellista oli myös, että tulijat eivät olleet marokkolaisia, vaan he olivat lähteneet matkaan Saharan eteläpuolelta.
Normaalivuosina kansalliskaarti Guardia Civil saa kiinni muutamia tuhansia laittomia siirtolaisia. Suosikkiylityspaikat vaihtelevat vuodesta toiseen. Yhtenä vuotena EU:hun yritetään päästä meriteitse Kanarian saarille, toisena vuotena kohteena on Atlantin puoleinen etelärannikko, Cadizin seutu ja kolmantena taas Ceuta ja Melilla.
***
Laittomat, Saharan eteläpuolelta tulleet siirtolaiset katosivat julkisesta keskustelusta Espanjassa yhtä nopeasti kuin sinne ilmestyivätkin. Muutaman kymmenen kiikkerällä veneellä Kanarian saarille yrittäneen kiinnijääminen kuitataan yhden tai korkeintaan parin palstan uutisella, TV-uutisista sille lohkeaa muutama kymmenen sekuntia.
Syynä hiljaisuuteen ei ole se, että EU aikaisti Marokon rajavalvonnan parantamiseen tarkoitettua avustusta. Eikä Saharan eteläpuolelle Euroopasta lähtevän avun tehostuminen. Ei ainakaan pelkästään.
Espanjan poliittiseen keskusteluun mahtuu vain yksi suuri kysymys kerrallaan. Nyt päiväjärjestyksestä on hoidettu eniten mieliä kuohuttanut kysymys, Katalonian itsehallinnon laajentaminen. Siirtolaisuus, niin laillinen kuin laitonkin, lienee seuraava espanjalaisen julkisen keskustelun teema. Mielipidemittaustenkin mukaan se on Katalonian kysymyksen jälkeen eniten mielipiteitä jakava aihe.
Sähköposti
Facebook
LinkedIn
Twitter
Lisää