Aikakauslehti politiikasta, taloudesta ja kansainvälisistä ilmiöistä
 

Viimeinen rauhan saari

Erik Nyström

JORDANIA. Syyrian ja Irakin naapurimaa on onnistunut pitämään Isisin loitolla – ainakin tähän asti.

»Kiitos mestari», lukee Ammanin kes­kustan rakennuksia koristavissa julis­teissa. Kuvassa seisoo kuningas Abdul­lah II asevoimien maastopuvussa.

»Armeija, jonka ensimmäinen sotilas on kuningas, on voittamaton», teksti jatkuu.
Julisteet ilmestyivät katukuvaan sen jäl­keen, kun turvallisuuspoliisi iski maaliskuussa Isisille uskollisen ryhmän piilopaikkaan Irbi­dissä lähellä Syyrian rajaa. Ryhmän piilopai­kasta löytyi rynnäkkökiväärejä ja räjähdeliivejä, joilla aiottiin iskeä Jordanian siviili- ja sotilas­kohteisiin. Yhteenotossa kuoli seitsemän epäil­tyä jihadistia ja yksi viranomainen.
Kyseessä oli tiettävästi turvallisuusjouk­kojen ensimmäinen yhteenotto Isisille uskol­listen taistelijoiden kanssa Jordanian rajojen sisällä. Kaikki solun jäsenet olivat jordanialaisia.
Ääri-islamismi yleistyy Jordaniassa kiivaa­seen tahtiin. Yhdistettynä sodan ja pakolais­tilanteen kiihdyttämään talousahdinkoon maassa on kehittymässä uhka, jolla voi olla kansainvälisiä seurauksia.

Irbidin ratsiaan saakka Jordanian yhteen­otot Isisin kanssa rajoittuivat kansainvälisiin ilmaiskuihin järjestöä vastaan. Toisin kuin useimmat muut sotaan sotkeutuneet maat Jor­dan on onnistunut välttymään terrori-iskuilta.

Jordanialla on vuosikymmenten kokemus kamppailusta terrorismia vastaan yhdessä länsimaisten tiedustelupalveluiden kanssa. Jordanian saavutuksiin kuuluu muun muassa Isisin edeltäjän, Irakin al-Qaidan perusta­jan Abu Musab al-Zarqawin paikantaminen hänen kuolemaansa johtaneessa operaatiossa vuonna 2006.

Yksi syy menestykseen on ollut kansan myönteinen suhtautuminen asevoimiin. Jordaniassa armeijaa ei ole politisoitu, kuten esimerkiksi Egyptissä. Vaikka jordanialaiset vielä muutama vuosi sitten vastustivat kii­vaasti osallistumista kansainvälisiin ilmais­kuihin, mieliala kääntyi jyrkästi, kun Isisin taistelijat polttivat jordanialaisen lentäjän Moaz Kasasbehin elävältä viime vuoden tammikuussa.

Isis luuli lisäävänsä kannatustaan levittä­mällä videota murhasta, mutta epäonnistui, sanoo Friends of National Security -kansalais­järjestön johtaja Ashraf al-Kilani.

Ennen tapausta 72 prosenttia jordanialai­sista piti Isistä terroristijärjestönä, käy ilmi Jor­danian yliopiston tekemästä kyselystä. Poltto­murhan jälkeen osuus oli jo 95 prosenttia.

»Nyt jordanialaiset huokuvat Isisin-vastai­suutta», al-Kilani vakuuttaa.

Al-Kilanin järjestö työskentelee yhdessä sisäministeriön kanssa radikalisoitumista vastaan. Isisin ideologia tuomitaan keskuste­lutilaisuuksissa ja äärijärjestön rekrytoinnista varoittavissa videoissa.

Al-Kilanin mukaan kansallinen turval­lisuus tarvitsee sekä viranomaisten että kansalaisten panosta. Irbidin solun paljasti yleisövihje. Maanlaajuisessa kampanjassa opiskelijoita kehotetaan ottamaan yhteyttä viranomaisiin, jos he kohtaavat jotakin epäi­lyttävää.

Yleisövihjeitä voi antaa esimerkiksi Jordan Knights -matkapuhelinsovelluksen avulla.

»Nuoret ovat kansallisen turvallisuutemme kannalta tärkein kohderyhmä. Siksi menetel­mät räätälöidään heille sopiviksi», al-Kilani sanoo.

Isisin vastustamisesta huolimatta ääri-isla­mismi on selvästi yleistymässä Jordaniassa, sanoo politiikan tutkija Osama al-Sharif. Joi­denkin arvioiden mukaan Jordaniassa on aina­kin 7 000 salafistijiahdistia.

Jordaniaa pidetään yhtenä Lähi-idän liberaaleimmista maista, mutta salafistien kokoontumisia on pitkään katsottu läpi sor­mien, al-Sharif selittää. Vaikutus näkyy esi­merkiksi siinä, että Jordaniasta on Saudi-Ara­bian ja Tunisian jälkeen lähtenyt kolmanneksi eniten taistelijoita Syyrian ja Irakin äärijärjes­töihin. Lähtijöitä on yli 2 000.

»Hallitus katsoi hyötyvänsä salafisteista, koska he toimivat vastapainona Muslimiveljes­kunnan uudistusmielisille jäsenille. Nyt tämä on kostautumassa», al-Sharif sanoo.

Arabikevään aikana Muslimiveljeskunta, Jordanian suurin oppositioryhmä, johti mie­lenosoituksia, joissa vaadittiin poliittisia ja taloudellisia uudistuksia. Seurattuaan tilan­netta Egyptissä, Libyassa ja Syyriassa hallitus taipui painostukseen ja lupasi uudistaa perus­tuslakia aiempaa demokraattisemmaksi.
Arabikevään kääntyminen sodiksi ja Mus­limiveljeskunnan epäonnistuminen Egyptissä laannuttivat mielenosoittajien intoa Jordani­assa. Ministereitä ja muita korruptiosta syy­tettyjä viranomaisia erotettiin vielä vuonna 2014 syttyneiden mielenosoitusten takia, mutta sittemmin hallitus on muuttanut linjaansa.

Huhtikuun lopussa parlamentti hyväksyi perustuslakimuutoksen, joka antaa kunin­kaalle oikeuden päättää yksin kaikista kor­keimmista viroista armeijassa, oikeuslaitok­sissa ja senaatin ylähuoneessa.

Uudistuksia perustellaan demokratialla.

»Sanotaan esimerkiksi, että kuninkaan tekemistä nimityksistä ei tule poliittisia. Käy­tännössä kuninkaalle keskitetään ennennäke­mättömän paljon valtaa», al-Sharif sanoo.

Hallitus on nyt kostamassa Muslimiveljes­kunnalle arabikeväästä. Huhtikuussa se sulki järjestön toimistoja ympäri maan. Muslimi­veljeskunnan kakkosmies Zaki Bani Irshaid tuomittiin viime vuonna 18 kuukaudeksi van­kilaan Facebook-päivityksestä, jonka tulkittiin vahingoittavan Jordanian suhteita Arabiemi­raatteihin.

Sen sijaan terrori-iskuja Britanniassa vuo­sia sitten suunnitellut al-Qaida johtaja Abu Qatada puolestaan vapautettiin terrorismi­syytteistä. Myös Al-Zarqawin mentorina aikoi­naan toiminut Abu Muhammad al-Maqdisi pääsi vankilasta.
Heidän annetaan käytännössä toimia vapaasti niin kauan kuin he tuomitsevat Isisin.
»Al-Qaidaa kohdellaan Isisin vastakohtana, mutta nämä henkilöt eivät ole maltillisen isla­min puolella», al-Sharif toteaa.
Ennen niin liberaalin yhteiskunnan muu­toksesta kertoo myös esimerkiksi hallituksen tuki Yarmukin yliopiston miesopiskelijoiden vaatimukselle, että naisten on käytettävä huntua. Useasti Ammanissa esiintynyt liba­nonilainen popyhtye Mashrou’ Leila häädet­tiin huhtikuussa »iäksi» maasta uskonnollista ja seksuaalista vapautta käsittelevän musiik­kinsa takia.
»Kuningas puhuu demokratiasta ja maltil­lisesta islamista, mutta Jordaniasta on tulossa yhä konservatiivisempi», al-Sharif sanoo.

Syyrian ja Irakin tilanne on pannut Jordanian talouden ahtaalle. Tästä on kehkeytymässä valtava turvallisuusongelma, sillä näköalatto­muus lisääntyy. Sen yhteys radikalisoitumi­seen on tunnettu.

Jordanian talous on ollut alamäessä vuo­desta 2008, ja sen jälkeen 8 miljoonan asuk­kaan maahan on saapunut 1,3 miljoonaa syy­rialaista pakolaista. Valtionvelkaa on jo 35 mil­jardia dollaria, ja ennusteiden mukaan tilanne kääntyy vielä huonommaksi kuluvan vuoden aikana.

»Meillä oli jo ongelmia, kun valtiovelka oli 7 miljardia. Ja asukasluku on siitä lähtien kas­vanut miljoonilla», hän sanoo.

Aiemmin yksi Jordanian tärkeimmistä elinkeinoista oli kuljetusala. Parhaina aikoina tuhannet rekat päivässä ylittivät Syyrian ja Irakin rajan. Nyt kuljetuksia on enää joitain kymmeniä päivässä.

Ennen arabikevättä Jordanian sairaaloihin saapui satojatuhansia potilaita hoidettaviksi muun muassa Libyasta ja Jemenistä. Näistä tuloista 80 prosenttia on kadonnut neljässä vuodessa. Turistien kaikkoaminen koettelee talouden viimeistä kivijalkaa.

Lisäksi Jordanialla on pulaa luonnonva­roista, toisin kuin öljyllä vaurastuneilla Per­sianlahden mailla. Maan vesivarat kutistuvat hälyttävää tahtia.

Jordanian nuorisotyöttömyys on virallisten lukujen mukaan 30 prosenttia, mutta suuren osan väestöstä arvioidaan jäävän virallisten lukujen ulkopuolella. Moni syyttää syyrialai­sia pakolaisia työpaikkojen viemisestä.

»Sotien jatkuessa pessimismi on ottanut vallan. Lontoon yliopistosta valmistunut poi­kanikin on ollut viisi vuotta työttömänä», al-Sharif sanoo.

Ongelmat keskittyvät pitkään laiminlyö­dyille alueille, kuten Ma’anin maakuntaan lähellä Saudi-Arabian vastaista rajaa. Rutiköy­hän Ma’anin suhde Saudi-Arabiaan on lähei­nen, mikä helpottaa salafismin leviämistä. Hallitukselle Ma’an on aina ollut piikki lihassa.

»Kun tulonlähteet ovat harvassa, ihmiset elävät salakuljetuksesta. Bensiiniä, tupakkaa ja aseita liikkuu tiuhaan rajan yli. Useat laa­jat mielenosoitukset ovat alkaneet Ma’anissa», al-Sharif sanoo.

Huhtikuussa Saudi-Arabia ilmoitti sijoit­tavansa miljardeja euroja Jordaniaan yhteisen rahaston kautta. Al-Sharifin mukaan tämä sitoo Jordanian yhä vahvemmin konservatii­vista islamia tukevan naapurin vaikutuspiiriin.

Toisaalta ulkomailta tuleva apu on Jorda­nialle elintärkeää. Maailman johtajat päätti­vät alkuvuonna, että he lahjoittavat 11 mil­jardia dollaria Syyrian lähimaille, jotka ovat ottaneet vastaan suuren osan pakolaisista. Saadakseen osuutensa Jordanian on vielä neuvoteltava kansainvälisen valuuttarahas­ton IMF:n kanssa.

Päätöksiä odotellessa ihmiset ovat menet­tämässä malttinsa hintojen nousun takia. Jor­danialaiset kokevat, että hallitus on korottanut sähkön, veden ja elintarvikkeiden hintaa sekä kiristänyt tuloverotusta ilman, että kansa on saanut vastineeksi esimerkiksi työpaikkoja.

»Sytytyslanka on palamassa loppuun. Isisin hyökkäystä todennäköisempää on, että kansa­laiset suuntaavat uudestaan kaduille», al-Sha­rif toteaa.

Isis on tietoinen Jordanian haasteista, sanoo islamismin tutkija Hassan Abu Hanieh. Hän on erikoistunut järjestön strategiaan.

Hanieh tuntee jihadistien ajattelutapaa myös oman kokemuksensa ansiosta: hän oli al-Qaidan jäsen 1980-luvulla. Järjestön joh­dossa vaikuttanut Abu Qatada oli hänen lap­suudenystävänsä, ja opiskeluaikoina kaveruk­set viettivät aikaa al-Qaidan perustajan Abu Musab al-Zarqawin kanssa muun muassa Ammanissa.

Syyriassa ja Irakissa toimivalle Isisille levit­täytyminen Jordaniaan on yksi tärkeimmistä tavoitteista. Järjestö odottaa kärsivällisesti, että maan sisäiset ongelmat kärjistyvät.

Haniehin mukaan Isis on taitava hyödyntä­mään sekasortoa, ja Jordaniassa sitä houkutte­lee läheisyys Palestiinaan. Palestiinan kohtalo yhdistää koko arabimaailmaa.

»Jordania on Isisille kuin kruunun kirkkain jalokivi. Jos järjestö onnistuu hankkimaan jalansijan niin lähellä Israelia, se houkuttelisi jopa tuhansia uusia taistelijoita riveihinsä.»

Israel on tietoinen uhkasta. Isisille uskolli­sia ryhmiä on jo Gazassa, mutta Länsirannalla järjestöllä ei vielä ole merkittävää kannatusta. Israel toimii tiiviisti yhdessä Jordanian tiedus­telupalvelun kanssa.

Haniehin mukaan Jordanian radikalismin vastainen työ on kuitenkin auttamattoman lyhytnäköistä. Pohdinta pitkäjänteisistä stra­tegioista radikalismia vastaan rajoittuu tällä hetkellä koulujen opintosuunnitelmiin ja mos­keijojen valvontaan.

Hanieh sanoo, ettei ole koskaan kuullut kenestäkään, joka olisi luopunut jihadismista valtion ohjelmien ansiosta.

»Jordania voi ratkaista ongelmansa teke­mällä kaksi asiaa: sotimalla Isisiä vastaan ja antamalla ihmisille demokratian ja mahdolli­suuden elättää itseään työllä. Nyt se keskittyy vain ensimmäiseen.»

Jordanian asevoimat onThe Guardian -lehden mukaan kouluttanut kolmen prikaatin verran syyrialaisia taistelemaan Isisiä vastaan Ete­lä-Syyriassa. Lehtitietojen mukaan Jordanian ja Britannian erikoisjoukot tekevät Isisin-vastaista yhteistyötä myös Libyassa ja jopa Somaliassa.

Viranomaiset eivät ole vahvistaneet eivätkä kieltäneet tietoja. Jos ne pitävät paikkansa, Jor­dania pelaa todella kovilla panoksilla, al-Sharif sanoo. Kansan mitta täyttyisi, jos jordanialaisia palaisi kotiin arkuissa.

»Kysymys kuuluu, ovatko turvallisuusvi­ranomaiset haukkaamassa liian ison palan», al-Sharif sanoo.

Kuningas Abdullah on kutsunut taistelua Isisiä vastaan »kolmanneksi maailmansodaksi ihmisyyden puolesta». Kuningas väittää olevansa profeetta Muhammedin jälkeläinen ja pitää itseään maltillisen islamin sanansaattajana.

Al-Sharifin mukaan Jordanian pahin pelko on jäädä unohdetuksi.

Maa oli vuosikymmeniä esillä Palestiinan vuoksi. Nyt rauhanneuvottelut saattavat olla lopullisesti karilla, ja huomio kiinnittyy Ira­nin vaikutusvallan voimistumiseen, sunnien ja šiiojen konfliktiin ja Jemenin sotaan, al-Sha­rif luettelee.

»Välttääkseen unohduksen Jordania keskit­tyy nyt täysillä torjumaan Isisiä.»

 
Ulkopolitiikka 2/2016

Suurin niistä on pelko

Joonas Pörsti/ UP

Pelko hämärtää politiikan

Teija Tiilikainen/ UP

Ali Khamenein seuraajat

Topias Haikala

Lisää rahaa aseisiin

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Norjan puolustus suuntaa pohjoiseen

Sanna Orava

Populisti porskuttaa nousukaudellakin

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Briteillä vähiten EU-ystäviä

Juha Mäkinen/ UP

Yhden valtion todellisuus

Anna Tervahartiala

Vihaisen valtion jäljillä

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Ydinaseiden uusi aika

Erik Nyström

Ohjuskilvestä on neuvoteltava

Tytti Erästö

Kalifi & kuningas

Liisa Liimatainen

Viimeinen rauhan saari

Erik Nyström

Pehmeillä keinoilla radikalismia vastaan

Teemu Sinkkonen

Šarian moderni tulkitsija

Heta Muurinen

Eurooppa-politiikan suuri murros

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Yhden tien päässä

Leena Malkki & Juhana Aunesluoma

Bosnia unohdettiin liian varhain

Mitjo Vaulasvirta

Vapaakauppa voi kutistaa taloutta

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Afrikka vahvistuu koodaamalla

Elisabeth Wide

Valtiosopimuksia voi muuttaa

Katja Creutz

Spektaakkeli suurvallassa

Jukka Valtasaari

Talousopit uusiksi

Anne Ignatius

Politiikka katoaa näkyvistä tšekistien maailmassa

Toivo Martikainen & Katri Pynnöniemi

Historialla tehdään politiikkaa

Matti Pesu

Kaiken takana on Kochin veljesten verkosto

Jenni Heikka

Korjaussarja euroalueelle

Vesa Vihriälä

Tasa-arvon asialla

Anna Kronlund

Niukka, toiveikas tulevaisuus

Heta Muurinen

Egyptin likainen vallankumous

Sanna Ra

Beirut haisee, mutta ruoka maistuu

Laura Wickström

Pelko itse

Petri Hakkarainen

Turvallisuuspolitiikka maakunnille

Onnittelut vuosikerran voittaneille