Aikakauslehti politiikasta, taloudesta ja kansainvälisistä ilmiöistä
 

Mitä kansainväliselle oikeudelle kuuluu, Marja Lehto?

Joonas Pörsti/UP
Joonas Pörsti

YK. Kansainvälisen oikeuden toimikunta valmistelee ihmisyyteen kohdistuvia rikoksia koskevaa sopimusta, kertoo suurlähettiläs Marja Lehto.

Vuosi on ollut ankea kansain­välisten sopimusten näkökul­masta. Kesäkuussa Britannia päätti erota EU:sta, syksyllä Etelä-Afrikka, Burundi ja Gambia ilmoittivat jättävänsä Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC).

Filippiinien vastavalittu presidentti Rodrigo Duterte ryhtyi hoitamaan maansa huumeongelmaa poliisin kuolemanpartioilla ja uhkasi maansa eroavan YK:sta. Yhdysvaltain tuleva presidentti Donald Trump on sanonut romuttavansa Pohjois-Ameri­kan vapaakauppasopimuksen Naftan.

Suurlähettiläs Marja Lehto valittiin marraskuussa YK:n kansainvälisen oikeuden toimikuntaan (ILC). Hän sai taakseen vaalin korkeimman äänimäärän, yhteensä 175 ääntä YK:n 193 jäsenmaalta. Ulkoministeriön oikeuspalvelun johtava asiantuntija oli viiden Pohjoismaan ehdokas toimi­kuntaan.
Oletko huolestunut Trumpin hallinnon vaikutuksista kansainvälisen oikeuden järjestelmään?
En usko, että kaikki yhtäkkiä muuttuu. Meillä on vahva kansainvälisoikeudellinen järjestelmä. On kuitenkin odo­tettavissa, että Yhdysvaltain johtoasema ei tällä alalla ole tulevien neljän vuoden aikana niin merkittävä kuin aikai­semmin. Täytyy toivoa, ettei Yhdysvallat liity jonon jatkoksi irtisanomalla sopimuksia ja eroamalla kansainvälisistä järjestöistä.
ICC:ssä on jäljellä vielä 120 maata, mutta eropäätökset ovat ikäviä. Etelä-Afrikalla oli tärkeä osuus Kansainvälisen rikostuomioistuimen perusta­misessa. Eropäätöksen taustalla oli Sudanin presidentin Omar al-Bashirin osallistuminen Afri­kan unionin huippukokoukseen Etelä-Afrikassa viime vuonna.

Al-Bashir on syytteessä kansainvälisessä rikostuo­mioistuimessa. Etelä-Afrikan korkein oikeus katsoi, että maan hallitus rikkoi velvoittei­taan, kun al-Bashirin annettiin vierailla maassa vapaasti, vaikka hänestä oli pidätysmää­räys. Tiedän, että päätös erota ICC:stä on herättänyt ristiriitoja Etelä-Afrikassa.

Mihin kansainvälisen oikeuden toimikunnan tulisi tarttua toimikaudellasi?

Työn alla on ihmisyyteen kohdistuvia rikoksia koskeva sopimusluonnos. Valtiot sitou­tuisivat sopimuksessa siihen, että kaikkein vakavimmista rikoksista epäillyt luovutetaan tai tuomitaan itse. Lisäksi val­tiot sopisivat luovuttamisen ja oikeusavun käytännöistä. Eri maiden lainsäädännön harmonisointi helpottaisi yhteistyötä.

Toinen ajankohtainen aihe koskee ympäristönsuojelua aseellisissa konflikteissa. Ei näytä ollenkaan siltä, että aiheet loppuisivat kesken.

Venäjä ja Yhdysvallat eivät ole mukana ICC:ssä. Liittyisivätkö ne ihmisyyteen kohdistuvia rikoksia koskevaan sopimukseen?

Näin voisi toivoa, koska tämä parantaisi mahdollisuuksia toteuttaa rikosvastuuta kaik­kein vakavimmissa kansainvälisissä rikoksissa. ICC:n toimivalta on toissijainen eikä sitä tarvita silloin, kun valtiot kykenevät itse tutkimaan rikokset ja tuomitsemaan niistä.

Toimit myös kansainväli­sen Justice Rapid Responsen (JRR) johtokunnan puheen­johtajana. Mitä verkosto tekee?

JRR ylläpitää rekisteriä ammat­tilaisista, joilla on koulutus kansainväliseen rikostutkin­taan. Siinä on melkein 600 henkeä lähes sadasta maasta. Rikostutkijoiden ja syyttäjien ohella edustettuna on muun muassa kidutuksen, seksuaalirikosten ja lapsiin kohdistu­neiden rikosten oikeuslääketieteen ammattilaisia.

Kaikissa YK:n tutkimusko­missioissa on ollut vuodesta 2009 lähtien mukana JRR:n asiantuntijoita. He keräävät todisteita, jotka liittyvät jouk­kotuhontaan, rikoksiin ihmi­syyttä vastaan, sotarikoksiin ja vakaviin ihmisoikeusloukkauk­siin. Tämä aineisto kerätään, dokumentoidaan ja tallen­netaan niin, että sitä voidaan käyttää oikeudenkäynnissä tai vaihtoehtoisesti rikosten sovittelussa.

Tarkoitus on vähentää rankaisemattomuutta. Miten se vaikuttaa?

Jos mitään ei tehdä, koston kierre jatkuu. On olennai­nen osa hauraiden valtioiden vahvistamista ja oikeusvaltion edellytysten luomista, ettei todella vakavia rikoksia paineta villaisella.


YK:n kansainvälisen oikeuden toimikunta ILC

Perustettiin 1947 heti YK:n perustamisen jälkeen, tehtävänä kansainvälisen oikeuden kehittäminen ja lakien kodifiointi.

Muun muassa diplomaattisuhteita koskeva YK:n yleis­sopimus (1961), valtiosopimusoikeutta koskeva Wienin yleissopimus (1969), YK:n merioikeusyleissopimus (1982) sekä Kansainvälisen rikostuomioistuimen perussääntö (1998) perustuvat ILC:n pohjatyöhön.

Samaan aikaan itsenäinen asiantuntijaelin ja YK:n yleiskokouksen alainen toimikunta.

Kaikki 34 jäsentä valitaan uudelleen viiden vuoden välein.

Kokoontuu vanhassa Kansainliiton palatsissa Genevessä 10–12 viikon ajan vuosittain. YK ei maksa jäsenille palkkaa.


 

 


 
Ulkopolitiikka 4/2016
 

Vapauden viholliset

Olli Ruohomäki

Suomettumisen juhlaraha juhlistaa satavuotiasta