Viron tyytyväiset venäläiset

Venajä esittaa naapurimaidensa venäjänkieliset maanmiehinä, joita sillä on tarvittaessa oikeus puolustaa. Venäjän politiikka ja sen oikeuttamiseksi tarkoitettu propaganda ovat aiheuttaneet Ukrainan kriisin aikana huolta sekä Suomessa että Baltian maissa. 

Venäjän toimille ei näytä olevan tilausta, sillä ainakaan Viron venäjänkielinen väestö ei pidä asemaansa uhattuna. Esimerkiksi etnisten tai uskonnollisten ryhmien välisiä yhteenottoja pitää todennäköisenä noin kolmannes sekä viron- että venäjänkielisistä, eli kieliryhmien välillä ei ole eroa.

Suuria julkisia levottomuuksia pitää todennäköisenä yhtä lailla kolmannes sekä vironettä venäjänkielisistä. Tiedot käyvät ilmi Viron puolustusministeriön viime vuoden lopulla teettämästä mielipidetiedustelusta.

Tutkimus kuitenkin vahvistaa, että virolaiset pelkäävät Venäjän voivan sekaantu asioihinsa. Vironkielisistä vastaajista yhteensä 72 prosenttia pitää hyvin tai melko todennäköisenä uhkana sitä, että vieras valtio sekaantuisi Vironpolitiikkaan tai talouteen. Venäjänkielisistä tätä pitää todennäköisenä harvempi eli noin joka toinen.

Jos Venäjä haluaisi horjuttaa Viroa, se voisi käyttää hyväkseen hyvin pientäkin mieltään osoittavien vironvenäläisten joukkoa, toteaa vanhempi tutkija Kristi Raik Ulkopoliittisesta instituutista.

»Viron valtion kapasiteetti vakauden säilyttämiseksi on kuitenkin eri tasolla kuin esimerkiksi Ukrainan, ja liittolaissuhteet vahvistavat Viron asemaa», Raik sanoo.

Etnisiä venäläisiä asuu Virossa noin 333 000. Liettuassa heitä on noin 177 000, Latviassa noin 520 000. Suomessa venäjänkielisiä on noin 70 000, joista Venäjän kansalaisia on noin 31 000.