EK:n Brysselin-johtaja: Sisarjärjestöt ajavat rahaliiton syventämistä

Joonas Pörsti/UP
EUROOPAN KOMISSIO/ETIENNE ANSOTTE

Rahaliitto kaavailee yhteistyönsä syventämistä valuvikojen korjaamiseksi.

Euroopan komissio julkisti keväällä puheenjohtaja Jean-Claude Junckerin johdolla valkoisen kirjan ja pohdintapaperin, joissa hahmotellaan talous-ja rahaliiton tulevaisuutta.

Euroalue ajautui liki kah­deksan vuotta sitten syvään velkakriisiin, jossa useilta jäsenvaltioilta uhkasi loppua rahoitus. Alueella oli yhteinen valuutta mutta ei mekanis­meja, joilla suhdannevaih­teluita olisi voinut huonoina aikoina tasata. Ongelmien korjaamiseksi jäsenmaat kokosivat uusia sääntöjä ja rahoitusinstrumentteja.

Euroopan komissio julkaisi keväällä niin kutsutun valkoi­sen kirjan ja pohdintapaperin, joissa kartoitetaan vaihto­ehtoja talous- ja rahaliiton viimeistelemiseksi.

Suuntalinjoja voi odottaa syksyn aikana, kun Saksan uusi hallitus alkaa neuvotella euroalueen tulevaisuudesta erityisesti Ranskan kanssa. Näiden kahden suurimman jäsenmaan osuus alueen brut­tokansantuotteesta on lähes 53 prosenttia ja väestöstä reilut 43 prosenttia.

»Suomen pitäisi osallistua suunnittelutyöhön ja pyrkiä sillä tavalla varmistamaan, että lähikuukausina ja -vuosina syntyvät ratkaisut ovat sel­laisia, että voimme olla niissä luottavaisina mukana, ja että ne myös palvelevat meidän etuamme», sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n Brysselin-toimiston johtaja Taneli Lahti.

Lahti työskenteli vuosina 2004–2016 Euroopan komis­siossa, viimeksi taloudesta vastaavan varapuheenjohtajan Valdis Dombrovskisin kabi­nettipäällikkönä.

Siinä, missä Ranska koros­taa yhteistä vastuunkantoa, solidaarisuutta ja riskien jaka­mista, Saksan näkökulmasta taloudellisia riskejä tulisi ensin vähentää, Lahti sanoo. Saksan pitkänä linjana on kuitenkin syventää talous- ja rahaliittoa, kunhan siinä edetään järjestel­mällisesti.

Lahden mukaan enemmistö myös EK:n sisarjärjestöistä Brysselissä ajaa rahaliiton syventämistä. Sen sijaan Suo­messa ajatuksiin on suhtau­duttu varauksellisesti.

»Emme näe talous- ja rahaliitossa akuuttia korjaa­misen tarvetta, koska sitä on jo fiksattu ja kehitetty. Suomi on kuitenkin eurooppalaisessa mittakaavassa vähemmistössä tämän näkemyksen kanssa.»

Lahti muistuttaa, että Suo­men vientivetoinen talous on suhdanneherkkä ja kärsii taantumista yleensä muita enemmän. Jos talous- ja raha­liiton mekanismit rakennetaan oikein, Suomi ei välttämättä olisi aina maksumiehenä, vaan voisi huonoina aikoina hyötyä suhdanteiden tasaamisesta yhteisvoimin.

Viime vuosina Suomi olisi hyötynyt korkean työttömyy­tensä vuoksi esimerkiksi komis­sion ideoimasta työttömyys­vakuutusten eurooppalaisesta jälleenvakuutuksesta, hän arvioi.

Samalla Suomen tulisi huolehtia siitä, että euroalu­eelle ei synny pysyviä tulonsiir­tomekanismeja – avun pitäisi Lahden mukaan olla ajallisesti ja määrällisesti rajattua. Lisäksi euroalueen finanssipoliittis­ten sääntöjen sokkeloa tulisi yksinkertaistaa nykyisestä. Markkinakurin palauttamista hän pitää ehtona yhteistyön syventämiselle.

»Rahoittajilla pitää olla tie­toisuus siitä, että heidän sijoi­tuksiinsa julkisiin velkakirjoihin liittyy riskiä», Lahti sanoo.

Saksan vaalikeskusteluissa euroalueen uudistaminen ei ole juuri kuulunut, sanoo sak­salainen tutkija Ulrike Guérot, joka työskentelee Eurooppa-politiikan ja demokratian tutkimuksen professorina Tonavan yliopistossa Itävallan Kremsissä.

»Saksassa keskitytään yksiäänisesti Ranskassa tar­vittaviin uudistuksiin. Olen itse pääosin eri mieltä näistä näkemyksistä», Guérot sanoo. Hänen mukaansa Ranskassa on jo uudistettu viime vuosina eläkkeitä ja työmarkkinoita, mutta maan kilpailukyky ei ole parantunut Saksan tasolle. Hän pitää Ranskan todelli­sena ongelmana teollisuuden alasajoa.

»Maa menetti jopa puoli miljoonaa työpaikkaa vuosina 2012–2013. Osasyynä oli Saksan harjoittama palkkojen ja sosi­aalietuuksien polkeminen.»

Guérot’n mukaan Ranska ei kykene korvaamaan Saksan tavoin teollisuuden työpaik­koja palvelualoilla. Syynä ovat Ranskan maatalousvaltaisuus ja erilainen hallinnollinen rakenne.

Guérot vetää Berliinissä toimivaa European Democracy Lab -järjestöä. Se on asettanut tavoitteeksi liittovaltion sijasta Euroopan tasavallan rakenta­misen.

»Jos meillä on yhteis­markkinat ja yhteinen raha, tarvitsemme myös yhtäläisen demokratian, äänioikeuden ja lopulta myös yhtäläiset verot ja sosiaaliset oikeudet», Guérot sanoo.

Mahdollisia uudistuksia

Sähköposti Facebook LinkedIn Twitter Lisää