Aikakauslehti politiikasta, taloudesta ja kansainvälisistä ilmiöistä
 

Haavoittuva länsi

Teija Tiilikainen/UP

Läntisen maailmankatsomuksen haastajat luovat mielikuvaa lännen tiiviistä arvoyhteydestä, vaikka se ei vastaisi todellisuutta. Heidän näkö­kulmastaan parempi on, mitä vähemmän viholliskuva vastaa todelli­suutta, sillä sitä haavoittuvampi länsi on, kirjoittaa päätoimittaja Teija Tiilikainen.

Saksan liittokansleri Angela Merkel tokaisi keväällä, että Euroo­pan on jatkossa pärjättävä omillaan. Se sai monen mietteliääksi. Yhdysvaltojen ja EU:n vahvistuva poliittinen eriseuraisuus ei ole seurausta vain presidentti Donald Trumpin ulkopoliittisesta suunnanmuutoksesta. Trumpin presidenttiys on pikemminkin tehnyt näkyväksi, että monet yhdysvaltalaiset eivät jaa eurooppalaista arvoyhteyttä vaan kannattavat toisenlaista ulkopolitiikkaa. Yhdysvaltain ulkopolitiikkaa viitoittavat nyt sen kotimaanpoliittiset intressit.

Sisäisestä hapertumisestaan huolimatta läntinen arvoyhteys nähdään ulkoapäin edelleen yhtenäisenä maailmankuvana, jota vastaan on tais­teltava. Venäjän ulkopolitiikassa »länsi» on nostettu viime vuosina jälleen yhtenäiseksi viholliseksi, jonka väitetään uhkaavan sekä venäläisiä arvoja että maan alueellista koskemattomuutta. Venäläisessä retoriikassa EU edustaa Yhdysvaltojen oppipoikaa tai äänetöntä yhtiömiestä. Läntinen individualismi, maallistuminen ja liberaalit arvot nähdään merkkeinä turmeltuneisuudesta, jota vasten Venäjän uskonnollis-konservatiiviset arvot voidaan korottaa jalustalle.

Myös ääri-islamistisen terrorismin kohteena on Yhdysvaltain johtama länsi. Islamistiterroristit hyökkäävät läntistä elämäntapaa ja länsivalto­jen maailmanlaajuisesti saavuttamaa poliittista asemaa vastaan. Kuten Turun puukkoiskut todistavat, myös Suomi mielletään osaksi tätä länttä, vaikka emme aivan eturintamassa olisikaan.

Läntisen maailmankatsomuksen haastajat luovat mielikuvaa lännen tiiviistä arvoyhteydestä, vaikka se ei vastaisi todellisuutta. Heidän näkö­kulmastaan parempi on, mitä vähemmän viholliskuva vastaa todelli­suutta, sillä sitä haavoittuvampi länsi on. Tässä UP-lehden numerossa arvioimme Kiinan talousmahdin Euroopalle ja Yhdysvalloille aiheuttamia haasteita. Näidenkin haasteiden edessä lännen olisi parempi olla yhte­näinen ja puolustaa Kiinan jalkoihin jäävää yhteistä perintöään, kuten demokratian ja ihmisoikeuksien merkitystä globaalin järjestyksen perus­pilarina.

Kuten liittokansleri Merkel asian ilmaisi, mitä heikommaksi läntinen arvoyhteys on käymässä, sitä vahvemmin EU:n on tunnistettava oma vastuunsa tämän perinnön vaalijana. Käynnissä oleva vaalivuosi näyttää tarjoavan tähän odotettua paremmat edellytykset. Nyt EU:n on huoleh­dittava, että se käyttää tilaisuuden oman sisäisen arvoyhteytensä sekä ulkoisen toimintakykynsä ja uskottavuutensa vahvistamiseksi eikä huk­kaa sitä tarttumalla lillukanvarsiin.

Oman tulevaisuudenvisionsa EU:lle tarjoavat tässä lehdessä pääminis­teri Juha Sipilä sekä saksalainen EU-konkari Elmar Brok. Järeämpiä aseita läntisen arvoyhteisön puolustamiseksi peräänkuuluttaa puolestaan Björn Wahlroos omassa Puheenvuoro-kirjoituksessaan.

 
 

Valta vaihtuu Afrikassa

Anna-Kaisa Hiltunen

Brexitistä lisää suomalaisia

Laura Myllymäki/UP

Kuin kaksi marjaa?

Tuula Toivio ja Laura Myllymäki

Mammutti

Laura Myllymäki/UP

Toisistaan riippuvaiset

Tuuli Koivu

Rahaa pakotteiden ohi

Niko Vartiainen

Maihinnousu

Taina Tervonen ja Anna-Kaisa Hiltunen

Kameran takana on oligarkki

Ryhor Nizhnikau

Kahden tulen välissä

Laura Myllymäki/UP

Toimittajat pakosalla

Anna-Kaisa Hiltunen

Kehitysavusta tuli tuote

Jenna Vehviläinen/UP

Ilmastotoivot Trumpin kaudella

Matti Kahra

Yhteen kasvaneet jättiläiset

Niko Vartiainen

Historiaton tulkinta Kiinasta

Jyrki Kallio

Mustanmeren myyttinen solmu

Jussi Lassila

Demokratian sairaskertomus

Johanna Vuorelma

Katse etelään

Joonas Pörsti/UP

Chiliä ja heinäsirkkoja

Maija Salmi

Tuomiopäivän kelloa siirrettiin