Miksi Suomi on hakkuista eri linjoilla kuin tutkijat?

Kaarina Vainio/UP
Heikki Valve/Wikimedia Commons

Ulkopolitiikka kysyi Suomen lulucf-kannasta maa- ja metsätalousministeriön metsäneuvokselta Heikki Granholmilta.

Suomelle tärkeä maankäyttö on yksi osa EU:n ilmasto- ja energiapakettia. Euroopan parlamentin ympäristövaliokunnan linjauksen mukaan metsien käyttöä verra­taan vuosien 2000–2012 tasoon. Suomi haluaa muuttaa tämän ja tavoittelee puunkäytön lisäämistä. Keväällä 68 suomalaista yliopistotutkijaa lausui, että hakkuiden ja puunkäytön lisääminen heikentää luonnon monimuotoi­suutta ja kiihdyttää ilmastonmuutosta.

Miksi Suomi toimii vastoin tutkijoiden näkemyksiä, maa- ja metsätalousministeriön metsäneuvos Heikki Granholm?

»Käsitykseni mukaan esitetty kritiikki on koskenut Suomen kansallisia metsäpoliittisia tavoitteita, ei Suo­men esityksiä EU:n lainsäädäntöehdotukseen. EU:n ilmastolaskennan olisi hyvä heijastella todellisuutta. Suomessa maankäyttösektori ja metsät ovat merkittävä hiilinielu. Ne maat, joilla hakkuut ovat olleet korkealla tasolla, voivat jatkaa, mutta ne maat, joilla hakkuut ovat olleet alhaisella tasolla, eivät saisi lisätä hakkuita ilman lisärasitetta. Jos joku jäsenmaa haluaa lisätä hakkuita kestävyyden rajoissa, suotakoon se heille.»

»Suomessa on paljon tutkijoita ja asiantuntijoita, joilla on erilaisia näkemyksiä. Osa tutkijoista puoltaa näkö­kulmiamme. Ministerit ovat pitäneet pyöreän pöydän keskusteluita, joissa tutkijoita on kuultu. Kun Suomi teki kansallisen metsästrategian, se pohjautui tutkimustietoon, kuten Luonnonvarakeskuksen arvioihin.»

Sähköposti Facebook LinkedIn Twitter Lisää