Aikakauslehti politiikasta, taloudesta ja kansainvälisistä ilmiöistä
 

Miksi naiset eivät puhu ulkopolitiikasta?

Kaarina Vainio/UP
Yle

Naisten vähäinen osallistuminen on ollut pitkään harmistuksen aihe, sanoo A-studion päällikkö Riitta Pihlajamäki.

Erkki Tuomioja, Jyri Raitasalo, Jan Andersson, Pauli Järvenpää ja Pertti Salolainen keskustelivat Ylen A-talkissa 14. syyskuuta.

 

Keski- ja Itä-Eurooppaan erikoistunut yhdysvaltalainen ajatushautomo CEPA järjesti Washingtonissa syyskuussa konferenssin transatlanttisista suhteista. Puhujia oli 39, ja joukossa oli yksi nainen. Sen paremmalta eivät näytä ulkopolitiikan keskustelut Suomessakaan. CEPA Forumia edeltäneellä viikolla Ylen A-talkissa käsiteltiin Itämeren turvallisuutta neljän miesvieraan kesken. Miksi naiset loistavat poissaolollaan kansainvälisen politiikan keskusteluista, Ylen A-studion päällikkö Riitta Pihlajamäki?

»Naisten vähäinen osallistuminen on ollut pitkään meille harmistuksen aihe. Ongelma ei koske vain A-studiota, vaan myös muita Ylen uutisohjelmia televisiossa, radiossa ja verkossa.»

»Erityisen hankalia ovat turpo-aiheet [turvallisuuspolitiikka], joihin olemme yrittäneet kovasti hakea naisia. Aina ei kuitenkaan löydy vieraita, joille ajankohta sopisi. Tai vaikka kuinka maanitellaan, että sinun asiantuntemuksesi riittää tähän, ketään ei voi pakottaa. Ehkä naiset ovat kriittisempiä omaa asiantuntemustaan kohtaan kuin miehet.»

»En tiedä, miksi. Sitä sopii kysyä jokaiselta naiselta itseltään, mutta siitä pitää ehdottomasti päästä eroon. Tarvitaan kannustushuuto kentälle, että tulkaa puhumaan avoimesti näistä aiheista, nämä ovat tärkeitä.»

 
Ulkopolitiikka 4/2017

Kiista turvapaikanhakijoista teki Saksan hallituksen synnytyksestä poikkeuksellisen vaikean – näin tapahtumat etenivät

Tuula Toivio

UP katsoi hypetetyn Kalevalanmaan, joka tekee Oopperatalosta viihteen näyttämön – teos on puhutteleva runsaudensarvi

Eeva Innola

EU on jo melkein liittovaltio, mutta siitä ei haluta puhua – näin federalismista tuli poliittinen lyömäase

Laura Myllymäki/UP

Botit ja kyborgit sorkkivat ajatteluamme verkossa päivittäin – tutkija: sääntelyn pallo on valtiollisilla toimijoilla

Kaarina Vainio/UP

Itsenäisen Suomen historia on menestystarina, johon liittyy kiusallisia piirteitä: perustuslakia on taivutettu moneen kertaan

Johanna Rainio-Niemi

Miksi naiset eivät puhu ulkopolitiikasta?

Kaarina Vainio/UP

Ugandassa pakolainen saa maatilkun, koulunkäyntioikeuden ja vapauden liikkua

Janne Salomaa

Uutuuskirja kuin jännitysromaani: Euroopan äärioikeisto ja Venäjä hyötyvät yhteyksistään

Janne Riiheläinen

Kirja: Brexit on Irlannille pilvi ilman kultareunusta – Pohjois-Irlannin rauhanprosessi voi vaarantua

Pasi Myöhänen

Liittovaltion hyvät puolet

Teija Tiilikainen/UP

Kohti sosiaalisesti oikeudenmukaista Eurooppaa

Vertti Kiukas

Venäläisen Vladimir Kara-Murzan sisäelimet lakkasivat yhtäkkiä toimimasta – kahdesti myrkkyä saanut dissidentti ei tiedä, miten ainetta päätyi hänen kehoonsa

Joonas Pörsti/UP

Jännitteitä, EU:n paikka pöydässä ja Yhdysvaltain kokoinen kysymysmerkki – Näin presidenttiehdokkaat tulkitsevat maailman tilaa vuonna 2024

Janne Salomaa, Laura Myllymäki & Tuula Toivio

 

Katastrofin hinta

Laura Myllymäki/UP

Raqqan toinen valtaus

Saana-Maria Jokinen

Erilaiset diktatuurit

Pirkko Pöntinen

Kansallisvaltion jälkeen

Heidi Hautala

Alueiden Euroopasta liittovaltioksi

Hannu Reime

Kansanvalta hajautuu eri tasoille

Jutta Urpilainen

Uusi maailmanpoliisi

Matti Koskinen

Vuonna 2024

Janne Salomaa ja Laura Myllymäki/UP

Iskunkestävät

Laura Myllymäki/UP

Tyrkkyvaltiot vailla tunnustusta

Olli Ruohomäki

Kiinan hoiperteleva talous

Tuula Toivio

Pulmalliset hauraat valtiot

Olli Ruohomäki

Jihadismi yllätti Ranskan

Janne Hopsu

Mafia rakastaa demokratiaa

Ville Ropponen

Taakanjako on ikuisuusaihe

Matti Pesu

Balkan järjestöjen vallassa

Heta Muurinen

Demokraattien toivo

Jenni Heikka

Ensimmäinen tv-presidentti

Anna-Kaisa Hiltunen

Nooan jälkeläiset

Joonas Pörsti/UP

Mikä ihmeen G?