Aikakauslehti politiikasta, taloudesta ja kansainvälisistä ilmiöistä
 

Ugandassa pakolainen saa maatilkun, koulunkäyntioikeuden ja vapauden liikkua

Janne Salomaa
Trocaire/Flickr

Maa ei ole sulkenut rajojaan kertaakaan, vaikka enimmillään pakolaisia on tullut noin 3 000 päivässä.

Lapsi kantoi kanisteria Bidi Bidin pakolaisleirillä Pohjois-Ugandassa viime tammikuussa.

Ugandaan saapui viime vuonna enemmän pakolaisia kuin Välimeren yli Eurooppaan. Nyt heitä on Ugandassa yli 1,3 miljoonaa. Maa ei ole sulkenut rajojaan kertaakaan, vaikka enimmillään pakolaisia on tullut noin 3 000 päivässä. Saapuville perheille valtio antaa maatilkun asumuksen perustamista ja viljelyä varten. Pakolaiset saavat käydä koulua, tehdä töitä ja liikkua vapaasti.

Pohjois-Ugandan paikallisyhteisöt ovat suhtautuneet pääosin myönteisesti pakolaisten asuttamiseen. Tulijoiden ansiosta kansainväliset järjestöt ovat rakentaneet uusia teitä ja kaivoja sekä perustaneet kouluja ja terveyskeskuksia.

Viime vuonna kansainvälisen avun tarve oli noin 250 miljoonaa dollaria, josta kokoon saatiin vain 40 prosenttia. Riittämätön rahoitus näkyy muun muassa pakolaisten ruoka-annosten puolittamisena ja vaikeutena järjestää opetusta kouluikäisille lapsille, kertoo Ugandassa työskentelevä Kirkon Ulkomaanavun humanitaarisen avun koordinaattori Kaisa Huhtela.

»Yhdessä luokkahuoneessa voi olla helposti yli 100 oppilasta yhtä opettajaa kohtaan.»

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.

 
Ulkopolitiikka 4/2017

Kiista turvapaikanhakijoista teki Saksan hallituksen synnytyksestä poikkeuksellisen vaikean – näin tapahtumat etenivät

Tuula Toivio

UP katsoi hypetetyn Kalevalanmaan, joka tekee Oopperatalosta viihteen näyttämön – teos on puhutteleva runsaudensarvi

Eeva Innola

EU on jo melkein liittovaltio, mutta siitä ei haluta puhua – näin federalismista tuli poliittinen lyömäase

Laura Myllymäki/UP

Botit ja kyborgit sorkkivat ajatteluamme verkossa päivittäin – tutkija: sääntelyn pallo on valtiollisilla toimijoilla

Kaarina Vainio/UP

Itsenäisen Suomen historia on menestystarina, johon liittyy kiusallisia piirteitä: perustuslakia on taivutettu moneen kertaan

Johanna Rainio-Niemi

Miksi naiset eivät puhu ulkopolitiikasta?

Kaarina Vainio/UP

Ugandassa pakolainen saa maatilkun, koulunkäyntioikeuden ja vapauden liikkua

Janne Salomaa

Uutuuskirja kuin jännitysromaani: Euroopan äärioikeisto ja Venäjä hyötyvät yhteyksistään

Janne Riiheläinen

Kirja: Brexit on Irlannille pilvi ilman kultareunusta – Pohjois-Irlannin rauhanprosessi voi vaarantua

Pasi Myöhänen

Liittovaltion hyvät puolet

Teija Tiilikainen/UP

Kohti sosiaalisesti oikeudenmukaista Eurooppaa

Vertti Kiukas

Venäläisen Vladimir Kara-Murzan sisäelimet lakkasivat yhtäkkiä toimimasta – kahdesti myrkkyä saanut dissidentti ei tiedä, miten ainetta päätyi hänen kehoonsa

Joonas Pörsti/UP

Jännitteitä, EU:n paikka pöydässä ja Yhdysvaltain kokoinen kysymysmerkki – Näin presidenttiehdokkaat tulkitsevat maailman tilaa vuonna 2024

Janne Salomaa, Laura Myllymäki & Tuula Toivio

 

Katastrofin hinta

Laura Myllymäki/UP

Raqqan toinen valtaus

Saana-Maria Jokinen

Erilaiset diktatuurit

Pirkko Pöntinen

Kansallisvaltion jälkeen

Heidi Hautala

Alueiden Euroopasta liittovaltioksi

Hannu Reime

Kansanvalta hajautuu eri tasoille

Jutta Urpilainen

Uusi maailmanpoliisi

Matti Koskinen

Vuonna 2024

Janne Salomaa ja Laura Myllymäki/UP

Iskunkestävät

Laura Myllymäki/UP

Tyrkkyvaltiot vailla tunnustusta

Olli Ruohomäki

Kiinan hoiperteleva talous

Tuula Toivio

Pulmalliset hauraat valtiot

Olli Ruohomäki

Jihadismi yllätti Ranskan

Janne Hopsu

Mafia rakastaa demokratiaa

Ville Ropponen

Taakanjako on ikuisuusaihe

Matti Pesu

Balkan järjestöjen vallassa

Heta Muurinen

Demokraattien toivo

Jenni Heikka

Ensimmäinen tv-presidentti

Anna-Kaisa Hiltunen

Nooan jälkeläiset

Joonas Pörsti/UP

Mikä ihmeen G?